Fiscales
Valikko

 


Uutiskirje 12.12.2012

Verotus pielessä? – Muutoksenhaku tuloverotukseen

Yhtiön verotuspäätös on tipahtanut postilaatikosta ja veroja on määrätty maksettavaksi yrittäjän mielestä liikaa ja väärin perustein. Mitä muuta voi tehdä kuin repiä hiuksia? Yhtiön verotukseen voi hakea muutosta.

Tässä on kuvattu lyhyesti miten osakeyhtiön tuloverotukseen haetaan muutosta.

Oikaisupyyntö
Jos yhtiön verotuspäätös on tehty ennen verotuksen päättymistä, voi vapaamuotoisella oikaisupyynnöllä pyytää verotoimistoa oikaisemaan selvät virheet verotuksessa.

Oikaisuvaatimus
Verotuksen päätyttyä osakeyhtiön verotukseen voi hakea muutosta verotuksen oikaisulautakunnalle tehtävällä oikaisuvaatimuksella. Muutosta voi hakea itse osakeyhtiön lisäksi jokainen, jonka oman veron määrään verotus saattaa vaikuttaa tai joka on vastuussa veron maksamisesta. Esimerkiksi yhtiön osakkaalle peitellystä osingosta määrätty vero on yleensä riippuvainen yhtiön verotuksesta. Toisaalta emoyhtiö ei saa valittaa tytäryhtiönsä verotuksesta, ellei se vaikuta emoyhtiön oman veron määrään.

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on ilmoitettava mm. miten verotusta vaaditaan muutettavaksi sekä perusteet, joilla muutosta vaaditaan. ”Verottaja on sika” -tyyppiset perustelut on parempi jättää kirjoittamatta oikaisuvaatimukseen ja oikaisuvaatimus on hyvä laatia asiallisesti ja hyvin perustellen.

Osakeyhtiön on tehtävä tuloverotuksen oikaisuvaatimus viiden vuoden kuluessa verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta. Oikaisuvaatimus on jätettävä määräajassa, sillä sen jälkeen verohallintoon saapunut oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta. Oikaisuvaatimuksen käsittelyaika oikaisulautakunnassa vaihtelee suuresti. Lain mukaan oikaisuvaatimukset tulee käsitellä ilman aiheetonta viivästystä, mutta käsittelyyn kuluva aika riippuu käytännössä muun muassa asian laajuudesta ja laadusta sekä käsiteltävänä olevien asioiden määrästä.

Vero on maksettava muutoksenhausta huolimatta, vai onko?
 Vero on maksettava määräaikana siitä huolimatta, että verotukseen on haettu muutosta. Muutoksenhakuviranomainen voi kuitenkin oikaisuvaatimuksen yhteydessä tehtävästä hakemuksesta kieltää veron ulosoton tai määrätä ulosoton keskeytettäväksi. Tuolloin veron perintä pysähtyy muutoksenhakuasian käsittelyn ajaksi. Ulosotto ja perintä määrätään keskeytettäväksi, jos arvioidaan, että verotuspäätös tulee ilmeisesti muuttumaan muutoksenhaun johdosta. Jos verovelvollinen antaa veron määrää vastaavan vakuuden, verovelvolliselle myönnetään aina ulosoton keskeytys. On huomattava, että ulosoton kiellon tai keskeytyksen aikana verolle kertyy normaalisti viivekorkoa ja mahdollista veronlisäystä. Tällöin tulee harkittavaksi kannattaako vero sittenkin maksaa määräaikana.

Valitus hallinto-oikeuteen
Mikäli oikaisulautakunnan päätös ei ole oman näkökannan mukainen, voi asiasta tehdä valituksen hallinto-oikeuteen. Valitus on tehtävä samassa määräajassa kuin oikaisuvaatimus, mutta tämän määräajan estämättä oikaisulautakunnan päätöksestä voi aina valittaa 60 päivän aikana sen päivän jälkeen, jona päätöksestä on saanut tiedon. Valituksessa on hyvä esittää lisää perusteluja oman vaatimuksen tueksi ja oikaisulautakunnan päätöksen muuttamiseksi. Pääsääntöisesti asiat ratkaistaan hallinto-oikeudessa kirjallisessa menettelyssä, mutta hallinto-oikeudelta voi pyytää myös asian suullisen käsittelyn järjestämistä. Tällöin on mahdollista esittää näyttöä suullisesti ja selventää kirjallisesti esitettyjä asioita muun muassa todistajien avulla. Suullinen käsittely on yleensä yleisöltä suljettu, koska siinä käsitellään salassa pidettäviä asioita.

Valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen
Hallinto-oikeuden päätös jää usein asian lopulliseksi ja lainvoimaiseksi päätökseksi, sillä korkein hallinto-oikeus ei ota kaikkia asioita käsiteltäväkseen. Ennen itse asian käsittelyä korkein hallinto-oikeus ratkaisee onko asia sen laatuinen, että sille voidaan myöntää valituslupa. Valitusluvan myöntämisen perusteet ovat 1) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi; 2) erityinen aihe asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi; 3) painava taloudellinen tai muu syy. Valituslupahakemus sisällytetään itse valituskirjelmään. Valitus on tehtävä 60 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksisaannista. Asian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa voi kestää jopa vuosia.

Oikeudenkäyntikulut
Oikeudellisissa prosesseissa syntyy aina kuluja. Kuluja, jotka ovat aiheutuneet asian käsittelystä oikaisulautakunnassa, ei kuitenkaan voida määrätä toisen osapuolen korvattavaksi. Hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa voidaan verovalitusta koskevassa päätöksessä hävinnyt osapuoli velvoittaa korvaamaan toisen osapuolen vaatimia oikeudenkäyntikuluja. Korvauksen määrään voi vaikuttaa esimerkiksi asian tulkinnanvaraisuus sekä oikeudenkäyntikulujen määrä suhteessa itse asian taloudellisen intressin määrään. Veronsaajan korvausvelvollisuutta harkittaessa otetaan huomioon, onko oikeudenkäynnin aiheena ollut viranomaisen virheellinen menettely. Mikäli verovelvollinen ei ole esittänyt asiassa riittävää selvitystä tai asia on tulkinnanvarainen, ei veronsaajalle yleensä aseteta oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta. Verovelvollinen voidaan velvoittaa korvaamaan veronsaajan oikeudenkäyntikuluja vain, mikäli on esitetty ilmeisen perusteeton vaatimus.

Kuten edeltä ilmenee, muutoksenhaku verotukseen voi olla pitkä ja kivinen tie. Useimmiten verotusasioihin onkin syytä paneutua huolellisesti etukäteen ja saada asiat ratkaistua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tai vaihtoehtoisesti ennakoida mahdollinen veroprosessin kulku. Tässä auttaa aikainen yhteydenotto verotuksen ammattilaiseen, jottei verotuksesta aiheudu yllätystä ennakoimattoman verotuksen ja sen liitännäisseuraamusten muodossa.