Fiscales

Fiscales Oy on verotuksen, yhtiöoikeuden, laskentatoimen ja yrityskauppojen osaava ja vastuullinen asiantuntija.

Valikko

Uutiskirje 15.4.2012

Korkojen vähennysoikeudesta esitysluonnos

Hallitus antoi viime viikolla esitysluonnoksen koskien yritysten korkovähennysoikeuden rajoittamista verotuksessa.

Esityksessä ehdotetaan verotusta muutettavaksi siten, että yhteisöjen (mm. osakeyhtiö, osuuskunta) sekä avoimien ja kommandiittiyhtiöiden suorittamien korkomenojen vähennysoikeutta rajoitettaisiin. Rajoituksia sovellettaisiin kotimaisiin ja vastaaviin ulkomaisiin yhteisöihin ja yhtiöihin. Laki rajoittaisi korkomenojen vähentämistä, kun ne suoritettaisiin välittömästi tai välillisesti etuyhteydessä olevalle osapuolelle. Rajoitusta sovellettaisiin siis sekä kansallisiin että rajat ylittäviin korkosuorituksiin.

Ehdotettu korkomenojen rajoitus olisi yleinen rajoitus ja sen määrä perustuisi velallisen elinkeinotoiminnan tulokseen ennen korkoja ja poistoja. Korkomenot saataisiin vähentää täysimääräisesti korkotulojen määrää vastaavalta osin. Korkomenot, jotka ylittäisivät korkotulot, voitaisiin vähentää siltä osin kuin ne ovat enintään 30 prosenttia toiminnan tuloksesta ennen korkoja, poistoja sekä muita rahoitusomaisuuden menetyksiä ja arvonmuutoksia. Elinkeinotoiminnan tuloksella tarkoitetaan verotettavaa tulosta myös ennen tuloveroja ja muita vähennyskelvottomia veroja. Tuloksella tarkoitetaan tulosta ennen aikaisempien vuosien vahvistettujen tappioiden vähentämistä. Saatu konserniavustus kasvattaisi elinkeinotoiminnan tulosta, josta 30 % lasketaan. Vastaavasti maksettu konserniavustus pienentäisi laskennan pohjana olevaa tulosta. Tämän 30 prosenttia määrän ylittävät korot eivät olisi vähennyskelpoisia. Vähennyskelvottomien korkomenojen määrä olisi kuitenkin enintään etuyhteysyrityksille verovuonna maksettujen korkomenojen suuruinen. Jos korkoja ei makseta lainkaan etuyhteysyrityksille, ehdotettu säännös ei rajoittaisi korkomenojen vähentämistä.

Esityksen mukaan laskettaessa ylittävätkö nettokorkomenot 30 prosenttia verotuksellisesta EBITDA:sta, kaikki verovelvollisen etuyhteysyrityksille ja muille kuin etuyhteysyrityksille olevien velkojen korot otettaisiin huomioon. Korkovähennysrajoituksen enimmäismääränä olisivat tästä määrästä kuitenkin vain etuyhteysyritysten väliset nettokorkomenot. Euromääräiseen rajaan 500 000 euroa sisältyisivät sekä etuyhteydessä oleville osapuolille että muille suoritetut nettokorkomenot.

Osapuolten katsottaisiin olevan etuyhteydessä, kun liiketoimen osapuolella on määräysvalta välittömästi tai välillisesti toisessa liiketoimen osapuolessa. Säännös soveltuisi myös ns. back-to-back järjestelyihin.

Nettokorkomenot, joita ei voisi vähentää, koska ne ylittävät 30 prosentin rajan, voitaisiin vähentää seuraavien verovuosien tuloista. Vähennyskelvottomat nettokorkomenot kumuloitaisiin yhdeksi eräksi, kun niiden vähennyskelvottomuus on todettu yksittäisenä verovuotena. Aikaisempien vuosien vähennyskelvottomia nettokorkomenoja ei voitaisi kuitenkaan vähentää enempää kuin mitä seuraavan verovuoden vähennysrajat sallivat. Vähennyksen tekemiselle ei olisi aikarajaa eivätkä omistajanvaihdokset vaikuttaisi vähennysoikeuden käyttämiseen. Vähennyskelvottoman nettokorkomenon siirtymisestä yritysjärjestelytilanteissa sovellettaisiin osin samanlaisia periaatteita kuin vahvistettujen tappioiden siirtymisessä.

Keskeistä esityksessä on, että

  • normaalit rahalaitoslainat eivät kuuluisi rajoitusten piiriin, mutta ne huomioitaisiin rajoitusmääriä (30 %, 500 000 eur) laskettaessa

  • alle 500 000 euron suuruiset nettokorot eivät kuuluisi rajoitusten piiriin.


Veronkiertotarkoitusta ei säännöksen soveltamisessa edellytetä. Korkomenojen vähentäminen edellyttäisi edelleen, että korkomenot ovat markkinaehtoisia.

Rajoitus soveltuisi ulkomaisiin yhteisöihin ja yhtiöihin, jos niillä olisi Suomessa kiinteä toimipaikka tai jos ne muutoin saisivat Suomessa elinkeinoverolain mukaan verotettavaa tuloa. Sääntely koskisi myös muun toiminnan tulolähdettä, esim. vuokraustoimintaa.

Ehdotetun sääntelyn tavoitteena on turvata Suomen veropohjaa elinkeinoverotuksessa. Sääntelyllä pyritään myös vaikuttamaan siihen, että kotimaisten ja ulkomaisten konsernien kilpailuasema olisi samanlainen .Konsernit, joissa on vain kotimaisia yhtiöitä, eivät voi hyötyä veroeduista, joita voidaan saavuttaa ulkomailta otetuilla lainoilla.

Lait ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013. Niitä olisi tarkoitus soveltaa ensimmäisen kerran vuodelta 2013 toimitettavassa verotuksessa.

(Lähde: Valtiovarainministeriö, VM044:00/2012, 12.4.2012)