Fiscales

Fiscales Oy on verotuksen, yhtiöoikeuden, laskentatoimen ja yrityskauppojen osaava ja vastuullinen asiantuntija.

Valikko

Uutiskirje 13.10.2015

Tehokas katuminen verotuksessa

Hallitus antoi syyskuun lopussa eduskunnalle esityksen laiksi verotuksen oikaisemisesta oma-aloitteisesti annettujen tietojen perusteella. Lain on tarkoitus olla määräaikainen siten, että sitä sovellettaisiin vain vuoden 2016 aikana vireille tulleisiin oikaisuvaatimuksiin.

Lain säätämisen tavoitteena on kannustaa luonnollisia henkilöitä ja kuolinpesiä ilmoittamaan oma-aloitteisesti verotuksesta puuttuneet tiedot ja siten lisätä verotuloja hallinnollisesti kevyemmällä menettelyllä. Vaikka valtion suoraan menettelyn kautta saamat tulot eivät välttämättä olisi järin suuria, kuten ennakkoon on arvioitu, saataisiin kuitenkin aiemmin verotuksen ulkopuolella olleet tulot ja varat Suomen verotuksen piiriin ja kasvattamaan verotuloja myös tulevina vuosina.

Vastaavia ns. tehokkaan katumisen mahdollistavia pysyviä tai määräaikaisia ohjelmia on ollut käytössä useissa eri valtioissa ja tällaisen sääntelyn on todettu tuovan valtioille lisäverotuloja, jotka muuten voisivat jäädä saamatta. Asiasta tekee erityisen ajankohtaisen se, että laajat kansainväliset ja valtioiden väliset kahdenkeskiset tietojenvaihtosopimukset ovat yleistyneet ja veropaon sekä veronkierron torjumiseksi on vireillä useita hankkeita.

Em. kehityksen seurauksena aiemmin esimerkiksi pankkisalaisuuden taakse jääneet tiedot ovat vastaisuudessa yhä paremmin eri valtioiden viranomaisten saatavilla, mikä lisää riskiä jäädä kiinni tulojen ja varojen piilottamisesta. Nyt esitetyn lain merkittävin poikkeus nykytilasta on se, että ns. tehokkaan katumisen oikaisun perusteella verovelvollinen välttyisi kokonaan veropetosta koskevilta rikosoikeudellisilta seuraamuksilta, minkä on ajateltu toimivan motivaatiotekijänä oma-aloitteisen oikaisun tekemiselle sen sijaan, että varallisuutta siirrettäisiin edelleen sellaisiin paikkoihin, jotka eivät ole tietojenvaihdon piirissä.

Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä määrättäisiin kuitenkin kaavamainen veronkorotus hallinnollisena seuraamuksena. Tuloverotuksen osalta ehdotetun veronkorotuksen taso vastaisi Verohallinnon yhtenäistämisohjeiden perusteella määrättyä veronkorotusta tilanteessa, jossa verovelvollinen on jäänyt kiinni ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnistä ja verotusta on oikaistu hänen vahingokseen. Ts. korotus olisi 3 prosenttia lisätyn tulon määrästä, 60.000 euroa ylittävästä lisätystä tulon osasta kuitenkin 5 prosenttia ja 100.000 euroa ylittävästä osasta 7 prosenttia. Minimissään veronkorotus olisi kuitenkin aina 300 euroa.

Perintö- ja lahjaverolain osalta ei ole varsinaista oikeuskäytäntöä veronkorotusten määräämisestä ja näin ollen hallituksen esityksessä ehdotetaan, että perintö- ja lahjaveroa korotettaisiin kiinteällä 15 prosentin prosenttiosuudella. Veronkorotus määrättäisiin kuitenkin vain lisätyn varallisuuden aiheuttamasta veron lisääntymisestä, jos virheellisyys on koskenut vain tiettyä perinnön, testamentin tai lahjan osaa.

Veronkorotuksen lisäksi verovelvolliselle määrättäisiin tuloverotuksessa viivästysseuraamukset tavalliseen tapaan ts. normaalit jäännösveron korot ilman veronlisäystä. Jäännösveron korko verotuksen muutoksesta johtuvalle verolle laskettaisiin hallituksen esityksen mukaan ko. verovuotta seuraavan vuoden helmikuun ensimmäisestä päivästä verolle määrättävään eräpäivään. Perintö- ja lahjaverotuksessa ei puolestaan nykykäytännön mukaisesti perittäisi lainkaan viivästysseuraamuksia.

Jos ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti olisi vain vähäinen, voitaisiin veronkorotus jättää kokonaan määräämättä, jotta tehokkaan katumisen sääntely ei kiristäisi verotuskäytäntöä vähäisissä verovelvollisen oikaisuvaatimukseen perustuvissa virheiden oikaisuissa.

Edellytyksenä lain soveltamiselle on ehdotettu, että varat eivät ole peräisin rikollisesta toiminnasta. Verohallinnolla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta verotuksen toimittamisen yhteydessä selvittää varojen alkuperän laillisuutta ja näin ollen hallituksen esityksessä ehdotetaan, että verovelvollisella olisi velvollisuus esittää oikaisuvaatimuksen yhteydessä selvitys varojen laillisesta alkuperästä ja niiden kuulumisesta lain soveltamisalan piiriin. Epäselvissä tapauksissa Verohallinto voisi tehdä ilmoituksen rahanpesun selvittelykeskukselle, joka suorittaisi tutkinnan varojen alkuperän selvittämiseksi.

Yhteenvetona voidaan todeta ehdotetun menettelyn olevan verovelvollisen kannalta edullinen siinä mielessä, että ns. tehokkaan katumisen oikaisumenettelyn kautta verovelvollinen välttyisi kokonaan rikosoikeudellisilta seuraamuksilta eikä asian käsittely olisi julkista. Myös oikaisun seurauksena verovelvollisen maksettavaksi tulevia viivästysseuraamuksia voidaan pitää kohtuullisen tasoisina verrattuna siihen, että oikaisu tehtäisiin viranomaisaloitteisena.