Fiscales

Fiscales Oy on verotuksen, yhtiöoikeuden, laskentatoimen ja yrityskauppojen osaava ja vastuullinen asiantuntija.

Valikko

Uutiskirje 19.7.2010

Verojärjestelmään esitetään uudistuksia - osinkoverotukseen tulossa mahdollisesti isoja muutoksia; poliittiset päätökset uudesta veromallista ovat kuitenkin vielä tekemättä

Talouden vakauttaminen on Kiviniemen uuden hallituksen keskiössä. Hallituksen tavoitteena on vahvistaa Suomen kilpailukykyä. Suomen selviytymisen yhtenä elementtinä on verotuksen rakenteellinen uudistaminen verotulojen lisäämiseksi. Verotuksen kehittämistä valmistellaan talouskasvua ja työllisyyttä, kestävää kehitystä sekä verotulojen kasvua ja verotulopohjan laajenemista edistävään suuntaan.

Verotuksen uudistamista pohtinut ns. Hetemäen työryhmä esitti maanantaina 21.06.10 julkaistussa väliraportissaan merkittäviä rakenteellisia uudistuksia. Verotuksen rakenteen tulisi työryhmän mielestä tukea mahdollisimman paljon työllisyyttä, tuottavuutta ja talouskasvua.

Työryhmä on asettanut yritys- ja pääomatuloverotusta koskevan esityksensä tavoitteeksi , että verotus olisi investointien ja niiden rahoituksen suhteen mahdollisimman neutraalia. Samalla pyritään vähentämään kannustimia muuntaa ansiotuloja pääomatuloksi. Työryhmä pitää myös tärkeänä, että uudistus ei aiheuta yrityksille eikä kotitalouksille kohtuuttomia sopeutumistarpeita. Yhteisöverokannan tulisi olla kansainvälisesti kilpailukykyinen, tukea Suomen asemaa suorien investointien kohdemaana sekä vahvistaa kotimaisten konsernien halukkuutta säilyttää pääkonttoritoiminnot Suomessa. Lisäksi sen tulisi mm. vahvistaa kotimaisten ja ulkomaisten yritysten kannustinta raportoida voittoja Suomeen.

Arvioituaan yritys- ja pääomatuloverotuksen kehittämistarpeita työryhmä esittää verorasituksen painopisteen maltillista siirtämistä yhteisöverotuksesta henkilötason pääomatuloverotukseen. Osana tätä muutosta poistettaisiin listaamattomista yhtiöistä saadun osingon verovapaudet ja ne korvattaisiin osingon normaalituoton kevennetyllä verotuksella. Tämä toteutettaisiin siten, että yhtiön ja osakkaan verot yhteen laskien normaalituoton veroaste vastaa yleistä pääomatuloverokantaa.

Osakeyhtiön ja sen osakkeenomistajien välisten suhteiden veroratkaisut ovat viime vuosikymmeninä vaihdelleet yhdenkertaisesta ja kahdenkertaisen verotuksen välillä. Vuodesta 1989 vuoteen 2004 oli voimassa ns. yhtiöveron hyvitysjärjestelmä, jossa toteutui osinkojen yhdenkertainen verotus. Vuoden 2005 alusta järjestelmä muuttui osittain kahdenkertaiseksi verotukseksi siten, että pääsäännön mukaan osingoista 9 % nettovarallisuudelle 90 000 € saakka on saajalleen verovapaata, rajan ylittävältä osalta 70 % on veronalaista pääomatuloa ja muut osingot 70 % ns. ansiotuloina verotettavaa tuloa.

Nyt Hetemäen työryhmä esittää, että yhteisöverokanta alennetaan nykyisestä 26 prosentista 22 prosenttiin ja yleinen pääomatuloverokanta nostetaan 28 prosentista 30 prosenttiin. Pääomatuloverotuksen veropohjaan työryhmä ei esitä muutoksia lukuun ottamatta osinkotuloja. Esityksen mukaan julkisesti listatusta yhtiöstä saadut osingot luettaisiin aiemmasta poiketen kokonaan veronalaiseen pääomatuloon. Julkisesti listaamattomasta yhtiöistä saaduista osingoista ns. normaalituottoa vastaavasta osasta 35 prosenttia luettaisiin veronalaiseen pääomatuloon. Normaalituoton ylittävä osinko olisi kokonaan veronalaista pääomatuloa. Työryhmä siis esittää, että aina kun osinkoa jaetaan, sitä verotetaan; kokonaan verovapaita osinkoja ei siis enää olisi. Ja aina kun osinkoa jaetaan, se verotetaan sen määrästä riippumatta pääomatulona; ei ansiotulona koskaan.

Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että toiminimen ja henkilöyhtiön verotus on yhdenkertaista. Näiden verotuksen kehittämisestä ei ole valitettavasti keskusteltu vielä ollenkaan. Verotus pitää ottaa huomioon toiminnan yhtiömuotoa valittaessa, mutta aina ei kuitenkaan kannata valita yhtiömuotoa pelkästään verotuksellisista syistä.

Työryhmä esittää myös verotuksen painopisteen siirtämistä maltillisesti työn verotuksesta kulutuksen verotukseen. Työryhmä esittää tässä vaiheessa, että painopisteen siirtäminen kulutusverotukseen tehdään niin, että arvonlisäverotuksessa molempia alennettuja verokantoja ja vakioverokantaa nostetaan kahdella prosenttiyksiköllä.

Työryhmä tekee myöhemmin julkaistavassa loppuraportissaan kokonaisarvion verojärjestelmän kehittämisestä ja täydentää esitettyjä linjauksia etenkin väliraportin ulkopuolelle jääneiltä verotuksen osa-alueilta. Työryhmän toimikausi jatkuu vuoden 2010 loppuun.

Tärkeää olisi, että tulevat verosäännökset olisivat oikeudenmukaisia ja helposti ymmärrettäviä.

Kysy lisätietoja verotuksesta joko kirjanpitäjältäsi tai Kirsi Patrikaiselta/Erja Valtarelta (p. 02 2755000 tai etunimi.sukunimi(at)fiscales.fi)