Fiscales

Fiscales Oy on verotuksen, yhtiöoikeuden, laskentatoimen ja yrityskauppojen osaava ja vastuullinen asiantuntija.

Valikko

Uutiskirje 23.11.2012/3

Korkojen vähennysoikeuden rajoittamisesta hallituksen esitys

Hallitus antoi 1.11.2012 esityksen siitä, että yhteisöjen (osakeyhtiö, osuuskunta) sekä avoimien yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden suorittamien korkomenojen vähennysoikeutta rajoitettaisiin elinkeinoverotuksessa. Esitys koskee myös näitä yhtiömuotoja vastaavia ulkomaisien yhtiöiden ja yhteisöjen verotusta Suomessa.  Esityksen tarkoituksena on puuttua yritysten verosuunnitteluhalukkuuteen korkojen osalta ja turvata valtion veropohjaa. Verosuunnittelua suunnitellaan estettäväksi siltä osin, kuin se kohdistuu korkojen ohjaamiseen verotuksellisesti edulliseen valtioon.

Hallituksen esityksen mukaan vuoden 2013 alusta voimaan tulisi laki, jonka myötä korkojen rajoittamaton vähennysoikeus on poistumassa ja yritysten verorasitus kasvaa. Muutosta olisi tarkoitus soveltaa ensi kerran vuoden 2014 verotuksessa. Ehdotuksen mukainen sääntely soveltuisi sekä välittömästi että välillisesti etuyhteysyritykseltä otettujen lainojen korkomenoihin. Etuyhteys määriteltäisiin vastaavalla tavalla kuin se on jo nykyisin määritelty verotusmenettelylaissa (31 §).

Korkomenot saataisiin vähentää täysimääräisesti korkotulojen määrää vastaavalta osin. Nettokorkomenot voitaisiin vähentää silloinkin, kun ne olisivat verovuonna enintään 500 000 euroa. Korkovähennysrajoituksia sovellettaisiin nettokorkomenojen määrään kokonaisuudessaan, kun nettokorkomenot ylittävät 500 000 euroa.

Ehdotettu korkomenojen rajoitus perustuisi koron maksajan oikaistuun elinkeinotoiminnan tulokseen. Tämä tulos saadaan kun elinkeinotoiminnan tulokseen lisätään korkomenot, verotuksessa vähennettävät poistot sekä rahoitusomaisuuden menetykset ja arvonalennukset sekä konserniavustuslaissa tarkoitettu saatu konserniavustus. Annettu konserniavustus vastaavasti vähennettäisiin. Korkomenot, jotka ylittävät korkotulot, voitaisiin vähentää siltä osin kuin ne ovat enintään 30 prosenttia oikaistusta elinkeinotoiminnan tuloksesta. Prosenttimääräisen rajan ylittävät nettokorkomenot eivät olisi vähennyskelpoisia. Vähennyskelvottomat nettokorkomenot olisivat kuitenkin määrältään enintään etuyhteysyritysten välisten nettokorkomenojen suuruiset. Jos korkoja ei makseta lainkaan etuyhteysyrityksille, ehdotettu säännös ei rajoittaisi korkomenojen vähentämistä.

Esitysluonnokseen sisältyy asiasta seuraava esimerkki:

Jos nettokorkomenot olisivat 700 000 euroa, 500 000 euron vähennyskelpoista määrää ei sovellettaisi, vaan olisi tarkasteltava, täyttyvätkö lainkohdan muut korkovähennysoikeuden rajoitusedellytykset, kuten edellä mainittu 30 prosentin rajoitus. Jos 30 prosentin rajoituksen mukaan vähennettävien korkojen määrä olisi nolla, koko 700 000 euron määrä jäisi verovuonna vähentämättä, mikäli vähennysoikeutta ei olisi muulla perusteella.

Vähennyskelvottomat nettokorkomenot voitaisiin vähentää seuraavien verovuosien tuloista kunkin verovuoden vähennyskelpoisten korkomenojen rajoissa. Korkovähennysrajoituksia ei sovellettaisi silloin, kun verovelvollinen esittää selvityksen siitä, että verovelvollisen oman pääoman suhde tilinpäätöksen mukaiseen taseen loppusummaan on korkeampi tai yhtä suuri kuin vahvistetun konsernitaseen vastaava suhdeluku. Tarkasteltaessa erillisyhtiön taseen ja konsernitaseen suhdelukuja verrattaisiin kirjanpidon oman pääoman suhdetta taseen loppusummaan siten kuin ne määritellään tilinpäätöksessä kirjanpidon säännösten mukaan. Vertailussa voitaisiin käyttää erillisyhtiön IFRS-tilinpäätöstä tai sellaisen puuttuessa muuta vahvistettua tilinpäätöstä. Sääntelyn tarkoituksena on mahdollistaa korkomenojen vähentäminen verovelvollisen selvityksen perusteella silloin, jos yksittäisessä yrityksessä oman pääoman osuus taseen loppusummasta on vähintään samalla tasolla kuin koko konsernissa. Tällä pyritään muun muassa lieventämään sääntelyn vaikutuksia keskitettyyn konsernirahoitukseen.

Lakiuudistuksen ulkopuolelle jäävät muun muassa eläke- ja vakuutusyhtiöt. Myös kiinteistöyhtiöt saavat vähentää kaikki korkomenonsa vastaisuudessakin. Ne jätettiin ulkopuolelle, koska verotuksen kiristymisen pelättiin vaikeuttavan asuntotuotantoa ja nostavan vuokria. Vähennyskelvottomien nettokorkomenojen määrä olisi kuitenkin enintään konserniyritysten välisten nettokorkomenojen suuruinen.

Ehdotetun säännöksen lisäksi korkomenojen vähentämiseen voitaisiin edelleen puuttua verotusmenettelylain 28 §:n veron kiertämissäännöksellä sekä verotusmenettelylain 31 §:n siirtohinnoitteluoikaisulla. Nämä säännökset voivat soveltua, jos verotusmenettelylain 28 ja 31 §:n soveltamisedellytykset täyttyvät.