Fiscales

Fiscales Oy on verotuksen, yhtiöoikeuden, laskentatoimen ja yrityskauppojen osaava ja vastuullinen asiantuntija.

Valikko

Uutiskirje 24.11.2014

Verohallinnon ohjeita syksyltä 2014

Verohallinto on julkaissut kuluvan vuoden syksyn aikana useita vero-ohjeita. Suurin osa ohjeista on vanhojen ohjeiden päivitettyjä versioita, mutta Verohallinto on julkaissut jotain täysin uusiakin ohjeita.  Seuraavassa on tiivistelmä merkittävistä uusista ohjeista sekä vanhoihin ohjeisiin tehdyistä huomionarvoisista muutoksista.

Edustusmenot ja kohderyhmämarkkinointi

Elokuussa Verohallinto julkaisi päivitetyn ohjeen Edustusmenot tuloverotuksessa (A96/200/2014, 18.8.2014). Tätä edeltävä ohje oli vuodelta 1993 ja ohjetta on päivitetty vastaamaan KHO:n vuonna 2013 antamia kohderyhmämarkkinointia koskevia päätöksiä. Aiheeseen liittyen Verohallinto antoi jo keväällä 2014 uuden ohjeen Markkinointi- ja edustustilaisuudet arvonlisäverotuksessa (A198/200/2013, 22.4.2014), jossa käsitellään edustus- ja kohderyhmämarkkinoinnin rajanvetotilanteita sekä kulujen vähennysoikeutta.

KHO:n viimevuotiset päätökset ja Verohallinnon tämänvuotiset ohjeet eivät sinänsä muuta edustusmenon käsitettä vaan niiden tarkoituksena on selventää sitä, millä edellytyksillä rajatulle ryhmälle pidettävien tilaisuuksien kulut voivat olla markkinointikuluina vähennyskelpoisia. Käytännössä KHO:n ratkaisujen sekä Verohallinnon ohjeiden perusteella kohderyhmämarkkinoinnin kulut voidaan entistä useammin lukea vähennyskelpoisiksi markkinointikuluiksi vähennyskelvottomien edustuskulujen sijaan. Arvonlisäverotusta koskevan ohjeen mukaan järjestäjälle vähennyskelpoisiksi kuluiksi voidaan jatkossa lukea myös markkinointitilaisuuksiin osallistuvien vieraiden matka- ja majoituskulut.

Tuloverotus ja ennakkoperintä

Elokuun loppupuolella Verohallinto antoi Verotettavan tulon laskeminen henkilöverotuksessa -ohjeen (A58/200/2014, 25.8.2014), joka korvaa useita aikaisempia yksittäisiä verotettavan tulon laskemista ja veronalaisesta tulosta sekä verosta tehtäviä vähennyksiä koskevia ohjeita. Ohjeessa on myös päivitetty kaikki tiedot mm. vähennysten laskennassa käytettävien kaavojen ja vähennysten enimmäismäärien osalta vastaamaan vuoden 2014 tietoja.

Verohallinto päivitti myös Ansiotulojen verotusta (A59/200/2014, 5.9.2014) koskevaa ohjettaan. Uudella ohjeella selkeytetään Verohallinnon aikaisempaa ohjeistusta yhdistämällä tavanomaiset ansiotuloina käsiteltävät suoritukset samaan ohjeeseen. Lisäksi Verohallinto antoi vielä ohjeen Tulonhankkimiskulut ansiotuloista (A54/200/2014, 9.10.2014), johon on koottu muutamia aikaisempia vähennyksiä koskevia ohjeita vähentäen ohjeiden määrää ja selkiyttäen ohjeistusta.

Syksyn aikana Verohallinto päivitti myös ohjetta Palkka ja työkorvaus verotuksessa (A32/200/2014, 10.10.2014). Ohjeen päivityksen tarkoituksena on selkeyttää ja täsmentää tunnusmerkkejä, joiden perusteella ratkaistaan, onko suoritus katsottava palkaksi vai työkorvaukseksi. Ohjeessa on nimenomaisesti mainittu, ettei tarkoituksena ole kiristää nykyistä verotuskäytäntöä vaan helpottaa pienten ja aloittavien yritysten toimintaa mahdollistamalla yksittäisistä toimeksiannoista maksettavien suoritusten katsominen yhä useammin työkorvaukseksi.

Syyskuun lopussa Verohallinto antoi Työsuhdeoptioiden verotusta (A113/200/2013, 30.9.2014) koskevan ohjeen, jossa käsitellään aihetta laajasti palkansaajan tuloverotuksen, työnantajan ennakkoperinnän, elinkeinotulon verotuksen, varainsiirtoverotuksen sekä perintö- ja lahjaverotuksen kannalta. Uusi ohje on korvattua ohjetta yksityiskohtaisempi ja siinä on otettu huomioon myös tuore oikeuskäytäntö. Uudessa ohjeessa käsitellään mm. rajanvetoa siitä, tulevatko sovellettaviksi työsuhteen perusteella saatuja osakkeita vai työsuhdeoptioita koskevat säännökset. Lisäksi uudessa ohjeessa on mainittu useita esimerkkejä järjestelyistä, jotka voidaan katsoa laissa tarkoitetuiksi työsuhdeoptioksi.

Verohallinnon ohje Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa (A63/200/2014, 1.10.2014) puolestaan käsittelee maatilan sukupolvenvaihdoksen tavallisimpia veroseuraamuksia tulo-, lahja-, varainsiirto- sekä arvonlisäverotuksessa lähinnä maataloudenharjoittajan kannalta. Ohjeessa ei käsitellä perintötilanteita, verotusyhtymiä eikä maatilan yhtiöittämistä.

Omaisuuteen kohdistuvia vahingon- ja vakuutuskorvauksia (A60/200/2014, 5.9.2014) koskevassa ohjeessa Verohallinto on ottanut kantaa kyseisten korvausten veronalaisuuteen yleisesti sekä henkilöverotuksen osalta siihen, mikä katsotaan korvauksen tulolajiksi. Ohje korvaa osittain tai kokonaan kolme melko tuoretta, vuosina 2012–2013 annettua Verohallinnon ohjetta. Uudessa ohjeessa ei ole varsinaista uutta sisältöä, vaan se sisältää aiemmissa ohjeissa olleet tiedot uudelleen jäsenneltynä.

Edellä mainittujen ohjeiden lisäksi Verohallinto on antanut syksyn aikana useita muitakin ohjeita, joista luonnollisten henkilöiden verotusta koskevat mm. ohjeet Apurahojen, stipendien, tunnustuspalkintojen ja muiden palkintojen verotuksesta (A75/200/2014, 20.10.2014), Aineettomista oikeuksista saatavien tulojen verotuksesta (A95/200/2014, 21.10.2014), Merityötulon verotuksesta (A33/200/2014, 21.10.1014) sekä Kotitalouden sähköntuotannon tuloverotuksesta (A148/200/2013, 17.9.2014). Ohje Kotikunnan merkityksestä verotuksessa (A64/200/2014, 22.8.2014) koskee luonnollisen henkilön lisäksi myös yhteisöä, yhteisetuutta, yhtymää ja kuolinpesää.

Verohallinnon menettelyihin liittyvät ohjeet

Verohallinto päivitti Hyvä verotarkastustapa -yleisohjettaan syyskuun alussa. Muun muassa verotarkastuksiin liittyvä kuulemismenettely uudistetaan niissä verotarkastuksissa, jotka alkavat 1. lokakuuta 2014 tai myöhemmin. Tavoitteena on ratkaista epäselvät kysymykset verotarkastuksen aikana keskusteluin ja paremman yhteydenpidon avulla. Prosessia myös uudistetaan ja tehostetaan siten, ettei alustavaa verotarkastuskertomusta enää anneta, vaan ainoastaan lopullinen verotarkastuskertomus. Verovelvollinen siten antaa kirjallisen vastineen suoraan tähän lopulliseen verotarkastuskertomukseen.

Verotarkastuksiin liittyen Verohallinto antoi myös ohjeen Vertailutietotarkastukset luottolaitoksissa (A110/200/2014, 6.10.2014), joka käsittelee vertailutietotarkastuksen taustaa ja tavoitteita, luottolaitoksen esittämisvelvollisuutta ja tarkastuksen käytännön toteuttamista. Vertailutietotarkastuksella tarkoitetaan verotarkastusta, jonka tarkoituksena on kerätä tietoja pelkästään tarkastuskohteen asiakkaista tai liikekumppaneista tarkoituksena hyödyntää näin saatuja tietoja asiakkaan tai liikekumppanin verotuksessa ja verotuksellisen aseman arvioimisessa.

Lokakuun loppupuolella Verohallinto antoi lisäksi ohjeen Veron kiertämissäännöksen soveltamisesta (A126/200/2014, 24.10.2014). Nyt julkaistu ohje on päivitetty ja yksityiskohtaisempi versio kaksi vuotta aikaisemmin julkaistusta ohjeesta. Ohjeessa käsitellään verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n mukaisen veron kiertämistä koskevan säännöksen soveltamisedellytyksiä ja sen soveltamisalaan liittyviä tilanteita lukuisten esimerkkien ja oikeustapausten avulla. Uutena asiana ohjeessa on käsitelty mm. veron kiertämistä kotitalousvähennyksen maksuaikataulujärjestelyin. Ohjeessa ei käsitellä veron kiertämistä yritysjärjestelytilanteissa vaan niitä käsitellään erillisessä ohjeessa.

Verotusprosessiin liittyen Verohallinto on julkaissut myös seuraavat päivitetyt ohjeet Verovelvollisen ilmoittamisvelvollisuudesta (A26/200/2014, 9.10.2014) ja Verotuksen toimittamisen periaatteista (A27/200/2014, 10.10.2014).

Vielä verotuksessa sovellettaviin korkoihin liittyen annettiin Peruskorko ja viitekorko ovat pysyneet ennallaan –ohje (A117/200/2014, 14.10.2014). Vuonna 2015 jäännösveron korko pysyy edelleen 0,5 prosentissa. Siltä osin kuin jäännösvero ylittää 10 000 euroa jäännösveron korko on kuitenkin 2,5 prosenttia. Myös yhteisöveron korko on 2,5 prosenttia vuonna 2015.