Fiscales

Fiscales Oy on verotuksen, yhtiöoikeuden, laskentatoimen ja yrityskauppojen osaava ja vastuullinen asiantuntija.

Valikko

Uutiskirje 28.10.2012

Veronkorotuksen kohtuullistamisesta

Verotusmenettelylaki (VML) on ollut voimassa jo pitkälti yli 10 vuotta. VML sisältää erilliset säännökset myös veronkorotuksesta (VML 32 §). Säännöksiä on jossain määrin muokattu vuosien saatossa. Viime vuosina veroviranomainen on päätynyt soveltamaan veronkorotusasteikon yläkvartaalia, joka on tarkoittanut verovelvollisille korkeita rangaistusmaksuja ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyömisestä. Veronkorotus voidaan määrätä jokaiselle, joka on antanut verottajalle puutteellisia tai virheellisiä tietoja. Veronkorotus voidaan määrätä sekä ansio- että pääomatulolle.

Veronkorotuksia on 3:a eri tasoa. Veronkorotuspykälän ensimmäisessä momentissa on kyse vähäisestä puutteellisuudesta tai virheestä. Verovelvollisen ilmoitus on saattanut kehotuksesta huolimatta myöhästyä ilman pätevää syytä. Tällaisessa tapauksessa verovelvolliselle voidaan määrätä korkeintaan 150 euron veronkorotus.

Pykälän toisessa momentissa on kyse olennaisista puutteista tai virheistä. Jos verovelvollinen on antanut tietoja veroviranomaiselle vaillinaisena tai virheellisenä tai antanut ne vasta kehotuksen jälkeen, voidaan verovelvolliselle määrätä 800 euron veronkorotus. Verohallinnon oman ohjeistuksen mukaan toisen momentin mukainen tilanne on kyseessä lähtökohtaisesti silloin, kun luonnollisen henkilön ilmoittamatta jättämät tulot ylittävät 5000 euroa.

Kolmas momentti koskee vain olennaisesti vääriä ilmoituksia tai ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiä kokonaisuudessaan, joka on tapahtunut törkeästä huolimattomuudesta tai tahallisuudesta. Huomattavaa on, että vaikka pykälässä ei sitä todetakaan, on yli 20 000 euron ilmoittamatta jättäminen jo lähtökohtaisesti olennainen virhe. Verovelvolliselle voidaan tällöin määrätä enintään 30 % lisätystä tulosta tai 1 % lisätystä varallisuudesta.

Kolmannen momentin mukainen veronkorotus on määrätty Verohallinnon vuoden 2011 yhtenäistämisohjeiden seuraavasti:





























Lisätty verotettava tulo (nettotulo) €



Veronkorotus alarajan kohdalla €



Veronkorotus alarajan ylittävästä lisätystä tulon osasta



0 – 6 000



300



6 000 - 40 000



300



5 %



40 000 – 60 000



2 000



7 %



60 000 -



3 400



10 %



 

 

Veronkorotus määräytyy siten esimerkiksi 70 000 euron puuttuvien tulojen osalta seuraavasti: 70 000 euroa ylittää 60 000 euron alarajan, joten peruskorotus on 3 400 euroa + 10 % * 70 000 euroa = 4 100 euroa. Tämä on maksimimäärä, jota Verohallinto omien ohjeidensa mukaisesti perii.

Veronkorotusten kohtuullistamismahdollisuus on mainittu niin laissa kuin Verohallinnon yhtenäistämisohjeissakin. Verohallinnon ohjeiden mukaan veronkorotusta voidaan kohtuullistaa tai jättää se määräämättä, jos se nousee euromääräisenä summana huomattavan korkeaksi tai verovelvollisen laiminlyönti tai virhe on olosuhteisiin nähden vähäinen.

Veronkorotusta on oikeuskäytännön mukaan kohtuullistettu esimerkiksi silloin, kun veroilmoituksen puutteelliset tiedot ovat johtuneet veroilmoituksen toisen puolesta laatineen tekemästä virheestä ja kun hallinto-oikeudellinen kuulemisperiaate on laiminlyöty. Myöskään tietämättömyyttä koskien tulkinnallisia säännöksiä ei ole katsottu törkeäksi huolimattomuudeksi (KHO 19.10.2005/2644), mutta toisaalta, jos virheellinen ilmoittamistapa on jatkunut useampana verovuonna, on voitu katsoa, että kyse ei ole enää tietämättömyydestä (KHO 1.7.2005/1705).

Erityisesti tulopuolen ilmoittamisen suhteen on syytä olla huolellinen. Kuten edeltä ilmenee, unohduksen hinta voi olla kova, mikäli summa on suuri. Yli 20 000 euron tulon inhimillisestä unohtamisesta veroilmoitukselta voidaan rangaista ankarasti Verohallinnon ohjeiden tahallisuus/törkeä huolimattomuus – perusolettamuksen ja ohjeasteikon korkeamman pään rangaistusmaksujen soveltamisen vuoksi.