Fiscales
Valikko

 


Uutiskirje 5.12.2014

Verohallinto julkaissut päätöksen vuoden 2015 verotuksessa noudatettavista luontoisetuarvoista

Verohallinto on marraskuun lopussa julkaissut päätöksen vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista (”luontoisetupäätös”).

Pääasiallisesti päätös noudattelee aiempinakin vuosina sovellettua linjaa, mutta asuntoedun arvostukseen on tullut merkittävä muutos. Aiempina vuosina asuntoedun luontoisetuarvo on riippunut siitä, sijaitseeko asunto pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen) vai muualla Suomessa ja siitä, minä vuonna asunto on valmistunut. Vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa asuntoedun arvostaminen on muuttunut siten, että Helsingin alue on jaoteltu neljään eri kalleusluokkaan ja lisäksi ns. kehyskunnat on otettu korkeamman luontoisetuarvon piiriin. Aiemmasta poiketen myös suurimmissa kaupungeissa (Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Oulu, Tampere, Turku) sijaitseviin asuntoihin sovelletaan jatkossa korkeampaa luontoisetuarvoa. Jatkossa asuntoedun arvo ei myöskään enää miltään osin tule perustumaan asunnon valmistumisvuoteen.

Jatkossa sovellettavat asuntoetuarvot ovat seuraavat:































Alue Edun arvo, euroa / kk
Helsinki 1 268,00 € + 11,70 €/m2
Helsinki 2 260,00 € + 10,60 €/m2
Helsinki 3, Espoo, Kauniainen 227,00 € + 9,50 €/m2
Helsinki 4, Vantaa 179,00 € + 9,50 €/m2
Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere, Turku, kehyskunnat, muu Helsinki 171,00 € + 8,00 €/m2
muu Suomi 147,00 € + 7,10 €/m2

 

Luontoisetupäätöksessä on tarkemmin postinumeroittain jaoteltu, mihin alueeseen kukin alue Helsingissä kuuluu. Luontoisetupäätöksessä kehyskunnilla tarkoitetaan Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Kirkkonummen, Nurmijärven, Riihimäen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kuntia.

Linjaus muuttaa merkittävästi esimerkiksi Helsingin eri alueilla sijaitsevien asuntojen verotusarvoja. Esimerkiksi kantakaupungissa sijaitsevien asuntojen luontoisetuarvo nousee huomattavastikin, sillä aiemmin verotusarvo on suurimmillaankin ollut 178 euroa + 10,80 euroa neliöltä, kun taas jatkossa verotusarvo on 268 euroa + 11,70 euroa neliöltä. Vuodessa ero on esimerkiksi Ruoholahdessa sijaitsevan 40-neliöisen asunnon osalta noin 1.500 euroa (+21 %) ja 90-neliöisen asunnon osalta noin 2.050 euroa (15 %). Muutos voi kuitenkin olla myös edullinen – esimerkiksi Vantaalla asuntoedun arvo on aiemmin ollut korkeimmillaan 178 e + 10,80 euroa neliöltä (ennen v. 1961 valmistunut asunto), kun jatkossa edun arvo on 179 e + 9,50 euroa neliöltä. Esimerkiksi 65-neliöisessä, ennen vuotta 1961 valmistuneessa huoneistossa edun arvo laskee noin 1.000 euroa vuodessa (-9,5 %).

Myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella suurissa kaupungeissa sijaitsevien asuntoetuasuntojen verotusarvot nousevat uuden linjauksen myötä. Aiemmin esimerkiksi Turussa sijaitsevan asunnon verotusarvo on alimmillaan ollut 109 euroa + 5,80 euroa neliöltä (ennen vuotta 1984 valmistuneet asunnot), kun vuodesta 2015 alkaen se tulee olemaan 171 euroa + 8,00 euroa neliöltä – vuositasolla ero 65-neliöisen asunnon osalta on noin 2.460 euroa (+42 %). Uudemmissa, vuoden 1992 jälkeen valmistuneissa huoneistoissa ero on vuositasolla noin 650 euroa (+8 %).

Vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa tulee kuitenkin huomioida luontoisetupäätöksen määräys, jonka mukaan silloin, kun verovelvollisella on vuonna 2015 käytössään sama työsuhdeasunto kuin edellisvuonna, edun arvoa voidaan korottaa enintään 20 prosenttia edellisvuodesta (7 §). Tätä voidaan pitää perusteltuna ”siirtymäkauden” määräyksenä, jotta verotusarvot eivät nouse kerralla kohtuuttoman paljon.

Käytännössä asuntoedun arvostamisperiaatteiden muutos valmistumisvuoden mukaisesta jaottelusta alueelliseen jaotteluun johtaa siihen, että asuntoetuasunnon verotusarvon ja vastaavalla alueella sijaitsevan asunnon käyvän vuokran välinen ero pienenee. Verotusarvot lähenevät uuden arvostamistavan myötä alueella vallitsevaa todellista hintatasoa. Näin ollen erityisesti arvostetuilla alueilla sijaitsevat asuntoetuasunnot menettävät osan niillä olleesta edusta, joka liittyy niiden verotukselliseen aliarvostukseen. Onkin mahdollista, että yleisellä tasolla muutos vähentää asuntoetuasunnon houkuttelevuutta, sillä palkansaajan työsuhdeasunnosta saama etu suhteessa alueen käypään hintatasoon vapailla markkinoilla pienenee. Jatkossa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevissa suurissa kaupungeissa sijaitsevat asunnot ovat korkeamman verotusarvon piirissä – erityisesti vanhemmissa asunnoissa verotusarvo voi kohota varsin tuntuvastikin. Toisaalta muutos lisää verotuksen tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta, kun asuntoedun verotusarvo on lähempänä todellista markkinahintaa eikä arvo enää perustu kaavamaiseen kaksitasoiseen maantieteelliseen ja valmistumisvuoden mukaiseen jaotteluun.

Toinen merkittävä muutos luontoisetupäätöksessä liittyy ravintoedun arvostamiseen. Vuoden 2015 luontoisetupäätöksessä on otettu kantaa nyt myös siihen, miten ateriointiin tarkoitettu maksukortti tai muu kohdennettu maksuväline arvostetaan. Maksukortille ladattu euromääräinen saldo arvostetaan 75 prosenttiin nimellisarvostaan, kuitenkin vähintään 6,20 euroon työssäolopäivää kohti edellyttäen, että maksukortilla maksettava määrä on vähintään 6,20 euroa ateriaa kohden ja enintään 10,10 euroa ateriaa kohden – muussa tapauksessa ladattu saldo arvostetaan nimellisarvoon. Myös silloin, jos maksukortilla voidaan maksaa muitakin hyödykkeitä kuin aterioita (esimerkiksi elintarvikkeita), maksukortille ladattu saldo arvostetaan nimellisarvoonsa.

Muilta osin luontoisetupäätökseen on edellisvuoteen verrattuna tehty lähinnä pieniä euromääräisiä muutoksia, joissa on otettu huomioon myös asuntoedun arvostamisperiaatteiden muutokset. Työnantajalta saadun työsuhdeauton tai puhelinedun luontoisetuarvoihin ei tule muutoksia. Siten myös vuodelta 2015 puhelinedun arvo kuukautta kohden on 20 euroa ja työsuhdeauton verotusarvot kuukautta kohden seuraavat:

  • ikäryhmä A: vapaan autoedun arvo on 1,4 % uushankintahinnasta lisättynä 285 eurolla tai 19 sentillä kilometriltä, käyttöedun arvo on 1,4 % uushankintahinnasta lisättynä 105 eurolla tai 7 sentillä kilometriltä

  • ikäryhmä B: vapaan autoedun arvo on 1,2 % uushankintahinnasta lisättynä 300 eurolla tai 20 sentillä kilometriltä, käyttöedun arvo on 1,2 % uushankintahinnasta lisättynä 120 eurolla tai 8 sentillä kilometriltä

  • ikäryhmä C: vapaan autoedun arvo on 0,9 % uushankintahinnasta lisättynä 315 eurolla tai 21 sentillä kilometriltä, käyttöedun arvo on 0,9 % uushankintahinnasta lisättynä 135 eurolla tai 9 sentillä kilometriltä.