Fiscales
Valikko

 


Veromuutoksia 2018

Verotukseen on odotettavissa seuraavia muutoksia vuonna 2018:

Ansiotulojen verotus
Palkan sosiaalivakuutusmaksujen painopistettä siirretään työnantajilta työntekijöille. Palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut nousevat työmarkkinajärjestöjen aiemmin solmiman kilpailukykysopimuksen perusteella. Palkansaajan TyEL-maksu nousee 0,2 %-yksikköä 6,35 %:iin ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu 0,30 %-yksikköä 1,90 %:iin. Työnantajien sosiaalivakuutusmaksuja kevennetään. 

Budjettiriihessä päätettiin nettomääräisesti 270 miljoonan euron kevennyksestä palkan verotukseen. Ansiotulojen verotukseen tehdään kustannustason nousua vastaavat tarkistukset. Tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja korotetaan ja työtulovähennyksen ja perusvähennyksen määrää kasvatetaan. Asteikon kaikkien tuloluokkien marginaaliveroprosentteja alennetaan.
Kun huomioidaan palkansaajamaksujen korotukset sekä yleinen ansiotason nousu, palkkatulon verotus säilyisi ensi vuonna suunnilleen nykyisellään.

Yle-veron rakennetta on esitetty muutettavan siten, että sen maksukynnystä korotetaan vuodelle 2018. Tämä tarkoittaisi, että Yle-veron piiristä poistuisi 400 000 henkilöä. Maksun määrä alarajalla alenisi 70 eurosta 0 euroon ja veron enimmäismäärä nousisi 143 eurosta 163 euroon. Enimmäismäärän joutuvat maksamaan ne, joiden yhteenlaskettu puhdas ansio- ja pääomatulo on vähintään 20.520 euroa.

Väliaikaiseksi vuosille 2015-2017 säädetty lapsivähennys poistuu.

Asuntolainan korkovähennys
Vuonna 2018 asuntolainan koroista vähennyskelpoisia on 35 prosenttia, mikä on 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2017. Vaalikaudella 2016-2019 asuntolainan korkovähennysoikeus leikkaantuu 10 prosenttiyksiköllä vuosittain. Vuonna 2019 enää 25 prosenttia asuntolainan koroista on vähennyskelpoista.

Kiinteistövero
Kiinteistöveroprosenttien alarajojen korotusta koskeva muutosesitys peruttiin. Siten yksikään kunta ei ole pakotettu korottamaan kiinteistöveroprosenttiaan. Kiinteistöveroprosenttien ylärajat kuitenkin nousevat ensi vuonna siten, että sekä yleinen rakennusten ja maapohjan yläraja että muiden kuin vakituisten asuinrakennusten yläraja nousee 0,93 %:sta 2,00 %:iin. Vuonna 2019 vakituisten asuinrakennusten yläräja nousee 0,90 %:sta 1,00 %:iin. Kunnat päättävät kiinteistöveroprosenteista lain sallimien vaihteluvälien sisällä.

Työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaus laajenee
Tuloverolakiin ehdotetaan säännöstä työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaudesta työntekijän verotuksessa. Ehdotetun säännöksen sanamuodon mukaan työnantajan kustantamasta koulutuksesta ei syntyisi työntekijälle veronalaista tuloa, jos koulutus tapahtuu työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan intressissä. Nykyisin työnantajan kustantaman koulutuksen verotusperiaatteet määräytyvät oikeuskäytännön perusteella. Uusi säännös ei siis täysin vastaisi nykyistä verotus- ja oikeuskäytäntöä, vaan olisi tätä laajempi.

Uutta säännöstä olisi tarkoitus tulkita laajasti ja koulutus katsotaan verovapaaksi, kun työnantaja päättää kustantaa koulutuksen, joka on hyödyllistä työntekijän nykyisten tai tulevien työtehtävien kannalta.

Nykyiseen oikeuskäytäntöön perustuvasta käytännöstä poiketen työtehtävien vaihtumisella työnantajan tai konsernin sisällä ei siten olisi vaikutusta koulutuksen verovapauteen. Myöskään sillä, missä muodossa koulutus tapahtuisi tai millaiseen tutkintoon tai ammattinimikkeeseen se mahdollisesti johtaisi, ei olisi merkitystä verovapautta arvioitaessa. Verovapaata voisi siten olla esimerkiksi tutkintoon johtava peruskoulutus, ammattikoulutus, ammatillinen täydennyskoulutus, jatkokoulutus ja lisäpätevyyttä tuova koulutus. Koulutus voisi käynnistyä myös työntekijän omasta aloitteesta. Työntekijän aikaisemmalla koulutuksella tai työkokemuksella ei olisi merkitystä arvioitaessa työnantajan intressiä. Keskeinen merkitys olisi sillä, että koulutus tukisi työntekijän nykyisiä tai tulevia työtehtäviä saman työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan palveluksessa.

Autovero
Autoveroa kevennetään pienipäästöisiä autoja suosien koko hallituskauden aikana yhteensä 180 miljoonalla eurolla. Kevennys tulee voimaan portaittain vuosina 2016-2019. Kevennyksen seurauksena autoveron määrä putoaa noin 210 euroa vuositasolla noin 32 000 euron hintaisella autolla, jonka CO2-päästöt ovat 124 grammaa kilometriä kohden.

Verotuksen kehittämisen pitkän aikavälin suunnitelma:
Hallitus käynnistää verotuksen pitkän aikavälin kehittämisen taustaselvityksiä. Esimerkiksi digitalisaatio, robotisaatio, jakamistalous, alustatalous ja kansainvälinen verokilpailu tuovat haasteita, jotka aiheuttavat paineita toimivalle verojärjestelmälle. Selvitystyön tavoitteena on tehdä esitys yritys- ja tuloverotuksen pitkän aikavälin suunnitelmaksi ja luoda edellytykset talouskasvulle kannustamalla yritystoiminnan harjoittamiseen ja työntekoon.

Lähteet:
Veronmaksajien Keskusliiton tiedote: Veromuutoksia 2018.
Yrittäjät: Veromuutoksia vuodelle 2018.