Metsätilaan ja puun myyntiin liittyy monia erityisiä veroetuja, jotka koskevat vain metsätalouden harjoittamista, ja joiden tiedostaminen voi tuoda säästöä tuloverotuksessa ja perintösuunnittelussa.  Toisaalta metsään liittyvien verotuksellisten erityiskysymysten takia tulee erityisesti perintösuunnittelussa olla tarkkana, jotta veroedut eivät jää saamatta suunnittelemattomien luovutustoimien takia.

Miten metsänomistajaa verotetaan?

Puun myynnistä saadut tulot verotetaan lähtökohtaisesti metsätalouden pääomatuloina. Puun myyntituloina verotetaan tulot, jotka on saatu omasta metsästä myydystä puutavarasta, kuten

  • tukeista, pylväistä, kuitupuista,
  • haloista, pilkkeistä, hakkeista tai muista metsäenergiapuista,
  • joulupuista ja koristehavuista.

Sen sijaan, mikäli puuta myydään tonttimaalta (esimerkiksi vapaa-ajan kiinteistöltä), puun myynnistä saatua tuloa ei veroteta metsätalouden pääomatulona vaan muuna pääomatulona. Myöskään hankintatyön arvoa ei voi silloin vähentää, koska vähennyksen voi tehdä vain metsätalouden pääomatulosta.

Metsästä saadut muut tulot kuin puun myyntitulot verotetaan joko metsätalouden pääomatulona, muuna pääomatulona, maatalouden tulona tai elinkeinotoiminnan tulona. Tulo voi olla myös kokonaan verotonta.

Pääomatulojen veroprosentti on 30 %. Yli 30 000 euron pääomatuloista maksetaan veroa 34 %. Metsätalouden pääomatuloihin kohdistuu myös 5 prosentin yrittäjävähennys, joka vähentää metsätalouden puhdasta pääomatuloa.  Yrittäjävähennys tehdään vain varsinaisen metsätalouden pääomatulon perusteella. Yrittäjävähennystä ei siten saa pääomatulosta, joka on kertynyt tontilta myydyistä puista. Vähennystä ei tehdä myöskään ansiotulona verotettavasta hankintatyön arvosta.

Kaupantekotavoista

Puukauppoja tehdään yleensä joko pysty-, hankinta- tai käteiskauppana.

Mikäli puuta myydään pystykauppana, saatu tulo on kokonaan pääomatulona verotettavaa puunmyyntituloa. Pystykaupasta on kysymys, kun ostaja toteuttaa kaikki puun korjuuseen liittyvät toimenpiteet ja niiden kustannukset. Hankintakaupasta on kyse, kun metsänomistaja sitoutuu toimittamaan sovitut puutavaramäärät- ja lajit luovutuspaikkaan sopimuksen mukaisena ajankohtana. Metsänomistaja vastaa kaupan ehtojen täyttämisestä ja korjuun kustannuksista. Käteiskaupassa puutavara toimitetaan ostajalle myyntipaikalle ilman etukäteen tehtyä sopimusta. Hankinta- ja käteiskaupalla saatu puun myyntitulo on kokonaan metsätalouden pääomatuloa, jos puutavaran hakkuun ja kuljetuksen hoitaa ulkopuolinen henkilö tai esimerkiksi metsänhoitoyhdistys.  Sen sijaan, mikäli puun myyjä hoitaa hakkuun ja kuljetustyön, metsätalouden pääomatuloa on puun myyntitulo vähennettynä hankintatyön arvolla.

Hankintatyö

Hankintatyöllä tarkoitetaan siis puutavaran valmistus- ja kuljetustyötä, joka tehdään hankintakaupan tai käteiskaupan yhteydessä ja tekijänä on metsänomistaja itse tai henkilö, jolla on hallintaoikeus metsään, metsänomistajan puoliso tai kotona asuva ennen verovuotta 14 vuotta täyttänyt oma lapsi. Myös kuolinpesän tai verotusyhtymän osakkaat ja heidän perheenjäsenensä voivat olla valmistus- ja kuljetustyön tekijöinä.

Jos kuitenkin hankintakaupalla myydyn puutavaran hakkuun tai kuljetuksen hoitaa muu henkilö kuten metsänhoitoyhdistys, kyse ei ole hankintatyöstä. Hankintatyö voi olla joko verovapaata tai veronalaista. Verovapaata se on 125 kuutiometrin puumäärään asti. Siltä osin kuin valmistetun tai kuljetetun puun määrä ylittää 125 kuutiometriä, hankintatyön arvo on työntekijän veronalaista ansiotuloa. Hankintatyön arvona pidetään sitä määrää, joka vastaavasta työstä olisi maksettu palkatulle henkilölle.

Menovaraukset ja metsävähennys

Metsätalouden harjoittaja voi tehdä metsätalouden veronalaisesta pääomatulosta meno- tai tuhovarauksen. Varauksia hyödyntämällä metsätalouden harjoittaja voi siirtää osan metsätalouden tuloista tulevien vuosien menoja varten. Tarkoitus on siten tasata verorasitusta epäsäännöllisten hakkuutulojen tilanteessa.

Menovarauksen voi tehdä luonnollinen henkilö, kuolinpesä ja näiden muodostama verotusyhtymä sekä yhteismetsä.

Metsänomistaja voi metsävähennyksillä vähentää osan metsänsä hankintamenosta metsätalouden pääomatulojen verotuksessa. Kun metsänomistaja luovuttaa metsäkiinteistönsä, metsävähennykset voidaan lisätä myyjän luovutusvoittoon määrätyissä tilanteissa, eli metsävähennyksen käyttöä kannattaa suunnitella huolellisesti.

Yhteismetsä

Yhteismetsä on kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakkaidensa hyväksi. Kiinteistöjen omistajat ovat yhteismetsän osakkaita ja muodostavat yhteismetsän osakaskunnan.

Yhteismetsän osakkaaksi voi tulla eri tavoin:

  • Metsänomistaja voi liittää oman metsänsä osittain tai kokonaan jo olemassa olevaan yhteismetsään.
  • Metsänomistaja voi perustaa omista metsistään uuden yhteismetsän.
  • Osakkaaksi voi tulla myös hankkimalla tai saamalla yhteismetsäosuuksia taikka hankkimalla tai saamalla kiinteistön, johon kuuluu yhteismetsäosuuksia.

Kun omasta metsästä perustetaan yhteismetsä tai kun liitetään omaa metsää yhteismetsään osuuksia vastaan, metsänomistajalle ei aiheudu luovutusvoiton veroa. Tämän edellytyksenä on, että liitettävän tilan arvo ja saatujen osuuksien arvo ovat yhtä suuret, jolloin kiinteistötoimituksessa ei määrätä maksettavaksi tilikorvauksia.

Mikäli yhteismetsään liitettävällä metsätilalla on käyttämätöntä metsävähennyspohjaa, oikeus metsävähennykseen siirtyy yhteismetsälle.

Yhteismetsän tuloverotus

Yhteismetsässä on kyse tuloverolain 5 §:n mukaisesta yhteisetuudesta. Erillisenä verovelvollisena yhteismetsä antaa oman veroilmoituksensa ja maksaa omat veronsa.  Yhteismetsä maksaa verotettavasta tulostaan 26,5 prosenttia veroa.

Yhteismetsä voi jakaa tilikaudelta muodostuvaa ylijäämää (tuottoa) osakkailleen. Ylijäämä jaetaan yhteismetsäosuuksien suhteessa. Osakkaalle ylijäämä on verovapaata tuloa, jota ei tarvitse ilmoittaa omalla veroilmoituksella. Yhteismetsän osalta toteutuu siten tulon yhdenkertainen verotus. Verotusratkaisu on siten samanlainen kuin kuolinpesällä, jossa puunmyyntitulot verotetaan kuolinpesän tulona.

Metsäyhtymä (verotusyhtymä)

Metsäyhtymällä tarkoitetaan kahden tai useamman henkilön muodostamaa yhteenliittymää, jonka tarkoituksena on kiinteistön käyttö, viljely tai vuokraus. Metsäyhtymä voi syntyä esimerkiksi siten, että metsätila jaetaan perinnönjaossa kuolinpesän osakkaille. Verotusyhtymää kutsutaan sen toiminnan luonteen mukaisesti joko maatalous- tai metsäyhtymäksi. Toisin kuin kuolinpesän ja yhteismetsän verotuksessa, verotusyhtymä ei ole erillinen verovelvollinen vaan ainoastaan verotuksessa käytetty laskentayksikkö. Metsäyhtymässä lasketut tulot ja tappiot jaetaan yhtymän osakkaiden verotukseen.

veroasiantuntija-ilkka-kiesi
Ilkka Kiesi
Puh. +358 41 730 9701