Osakeyhtiölakiin tuli muutoksia 31. tammikuuta 2023 alkaen koskien osakeyhtiöiden sulautumisia ja jakautumisia sekä Euroopan talousalueella (ETA) tapahtuvia yritysjärjestelyitä.
Muutosten taustalla on osakeyhtiölain muutos (1337/2022), jolla pantiin täytäntöön EU-direktiivi rajat ylittävistä yritysjärjestelyistä. Olennaisimmat muutokset liittyvätkin rajat ylittäviin yritysjärjestelyihin, joissa suomalainen osakeyhtiö on sulautumassa, jakautumassa tai siirtämässä kotipaikkaansa ETA-alueella.
Ennakollinen valvonta ennen rajat ylittävää yritysjärjestelyä
Ennen rajat ylittävän järjestelyn toimeenpanoa rekisteriviranomainen eli PRH suorittaa ennakollisen valvonnan eli selvittää, että kaikki menettelyt ja muodollisuudet Suomessa on järjestetty tai saatettu päätökseen ja että yritysjärjestelyä ei toteuteta väärinkäyttö- tai petostarkoituksessa. Tätä varten PRH pyytää velvoitteidenhoitoselvityksen Harmaan talouden selvitysyksiköltä. On mahdollista, että ennakollinen valvonta pidentää käsittelyaikoja tällaisia yritysjärjestelyjä koskevissa kaupparekisteri-ilmoituksissa. Jos rekisteriviranomainen katsoo, että säädetyt ehdot täytetään, sen on annettava tästä todistus ja toimitettava se toisen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle.
Osakeyhtiölakiin lisätyt uudet yritysjärjestelyvaihtoehdot
Osa muutoksista koskee myös kotimaisia yritysjärjestelyitä. Osakeyhtiölain muutoksella osakeyhtiölakiin lisättiin seuraavat uudet yritysjärjestelyvaihtoehdot:
-
Sisaryhtiösulautuminen
Sisaryhtiösulautumisella tarkoitetaan vastikkeetonta absorptiosulautumista, jossa luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö omistaa suoraan tai välillisesti kaikki sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden osakkeet sekä mahdolliset optio-oikeudet ja muut osakkeisiin oikeuttavat erityiset oikeudet.
Uutta sisaryhtiösulautumista koskevaa määritelmää käytetään ainoastaan tarkoittamaan tilanteita, joissa on sovellettava tai voidaan soveltaa yksinkertaistettuja menettelyitä. Hallituksen esityksen mukaan osakeyhtiölain tarkoittamassa sisaryhtiösulautumisessa ei ole tarvetta soveltaa kaikkia tavallisia absorbtiosulautumista koskevia vaatimuksia. Poikkeuksista säädetään sulautumista koskevan luvun muissa pykälissä nimenomaisesti. Poikkeukset ovat pääsääntöisesti samoja, kuin tytäryhtiösulautumisen osalta on säädetty jo aiemmin osakeyhtiölaissa. Sisaryhtiösulautumista koskevia säännöksiä sovelletaan hallituksen esityksen mukaan niin kansallisissa kuin rajat ylittävissä sulautumisissakin.
Sisaryhtiösulautuminen verotuksessa
Verolainsäädännössä sisaryhtiösulautuminen on ollut mahdollista ennen osakeyhtiölain muutostakin, mikä ilmenee elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (jäljempänä ”EVL”), 52 a § 2 kohdasta, jonka mukaan sulautuminen on mahdollista ilman sulautumisvastikkeen antamista silloin kun on kyse tytär- tai sisaryhtiösulautumisesta. Osakeyhtiölain muutosta koskevassa hallituksen esityksessä onkin todettu, että osakeyhtiölakiin otettu sisaryhtiösulautumisen määritelmä ei välttämättä vastaa oikeuskirjallisuudessa tai muissa laeissa käytettyjä sisaryhtiösulautumisen määritelmiä. Muutoksella ei ole vaikutusta verotusta koskevissa laeissa tarkoitettuihin sisaryhtiösulautumisten määritelmiin tai niitä koskeviin periaatteisiin.
Osakeyhtiölakiin otetulla sisaryhtiösulautumisen määritelmällä ei ole tarkoitus estää tai rajoittaa sulautumisvastikkeen käyttöä. Hallituksen esityksessä on nostettu esille, että esimerkiksi verotuksellisista syistä voi johtua, että vastikkeen antamista pidetään tarpeellisena myös niissä järjestelyissä, joissa sama osakkeenomistaja omistaa sulautuvan ja vastaanottavan yhtiön kaikki osakkeet. Tällaisiin sulautumisiin ei kuitenkaan sovelleta osakeyhtiölakiin otetun sisaryhtiösulautumisen määritelmän tarkoittamaa yksinkertaistettua menettelyä.
-
Jakautuminen yhtiöittämällä
Jakautuminen yhtiöittämällä tarkoittaa jakautumista, jossa osa jakautuvan yhtiön varoista ja veloista siirtyy yhdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle vastineeksi siitä, että jakautuvalle yhtiölle annetaan vastaanottavien yhtiöiden osakkeita tai arvopapereita. Aiemmin jakautuminen on ollut mahdollista vain kokonais- ja osittaisjakautumisena, jossa vastike on annettu jakautuvan yhtiön osakkeenomistajille. Hallituksen esityksen mukaan yhtiöittämällä tapahtuva jakautuminen on mahdollista kansallisissa ja rajat ylittävissä tilanteissa ja ainoastaan perustettavaan yhtiöön.
Yhtiöittämällä toteutettavan jakautumisen verotus
Osakeyhtiölakiin nyt otettu jakautuminen yhtiöittämällä -järjestely muistuttaa verotuksen puolella tunnettua EVL 52 d §:ssä säädettyä liiketoimintasiirtoa, jolla verotuksessa tarkoitetaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö (siirtävä yhtiö) luovuttaa joko kaikki taikka yhteen tai useampaan liiketoimintakokonaisuuteensa kohdistuvat varat, siirtyviin varoihin kohdistuvat velat ja siirtyvään toimintaan kohdistuvat varaukset siirtyvää toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö) saaden vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita. Liiketoimintasiirto voi tapahtua joko liiketoimintasiirtoa varten perustettavaan tai jo olemassa olevaan yhtiöön. Liiketoimintasiirrosta ei ole yhtiöoikeudellisia erityissäännöksiä, eikä se siten ole myöskään sulautumisen ja jakautumisen kaltainen yleisseuraanto. Yhtiöittämällä toteutettavassa jakautumisessa yleisseuraanto sen sijaan ilmenee siten, ettei jakautumissuunnitelmassa yksilöityjen varojen siirtymiseen tarvita eri luovutustoimia.
Verohallinto ei toistaiseksi ole ottanut kantaa siihen, soveltuvatko liiketoimintasiirtoa koskevat säännökset tilanteeseen, jossa yhtiö jakautuu yhtiöittämällä uuden OYL:n säännöksen mukaisesti, mutta ymmärtääksemme EVL 52 d § voi soveltua kyseiseen tilanteeseen, jos liiketoimintasiirtosäännöksen soveltamisedellytykset muutoin täyttyvät. Suosittelemme varmistamaan yhtiöittämällä toteutettavan jakautumisen verokohtelun ennen järjestelyyn ryhtymistä.
-
Kotipaikan siirto toiseen maahan Euroopan talousalueella (ETA)
Osakeyhtiölakiin lisättiin kokonaan uusi 17 a luku, joka koskee osakeyhtiön kotipaikan siirtoa ja yhtiömuodon muuttamista toisen ETA-valtion yhtiömuodoksi. Kotipaikan siirrossa osakeyhtiö (siirtyvä yhtiö) voi muuttaa yhtiömuotonsa toisessa kohdevaltiossa sallituksi oikeudelliseksi muodoksi (siirtynyt yhtiö) ja siirtää vähintään kotipaikkansa tähän kohdevaltioon. Siirtyvän yhtiön varoista ja veloista tulee siirtyneen yhtiön varoja ja velkoja. Yhtiötä ei pureta, ja yhtiö säilyttää oikeushenkilöllisyytensä. Siirtyvän yhtiön osakkeenomistajista tulee siirtyneen yhtiön osakkeenomistajia. Vastaava kotipaikan siirto on mahdollista myös siten, että ulkomaisen ETA-valtion yhtiömuoto muutetaan suomalaiseksi osakeyhtiöksi ja kotipaikka rekisteröidään Suomeen.
Kotipaikan siirto verotuksessa
Ainoastaan eurooppayhtiön (SE) ja eurooppaosuuskunnan (SCE) osalta kotipaikan siirto jäsenvaltiosta toiseen on aiemmin ollut mahdollista toteuttaa purkamatta yhteisöä yhtiöoikeudellisesti ja vero-oikeudellisesti. Verotuksessa asiasta säädetään EVL 52.1 g §:ssä, jonka mukaan EVL:ssä tarkoitetaan sääntömääräisen kotipaikan siirrolla liiketointa, jolla eurooppayhtiö tai eurooppaosuuskunta siirtää sääntömääräisen kotipaikkansa yhdestä jäsenvaltiosta toiseen jäsenvaltioon ilman, että se purkautuu tai muodostaa uuden oikeushenkilön.
Osakeyhtiölain uusi 17 a luku mahdollistaa sen, että myös osakeyhtiö voi siirtää kotipaikkansa toiseen ETA-valtioon ilman, että yhtiön katsotaan purkautuvan yhtiöoikeudellisesti. EVL:n säännöksiä ei kuitenkaan ole yhtenäistetty vastaamaan osakeyhtiölain uusia säännöksiä kotipaikan siirrosta, joten EVL 52.1 g § säännös koskee edelleen vain eurooppayhtiötä ja eurooppaosuuskuntaa. Onkin siten epäselvää, katsotaanko osakeyhtiön purkautuvan verotuksessa, mikäli se siirtää kotipaikkansa toiseen ETA-valtioon osakeyhtiölain uuden 17 a luvun säännösten mukaisesti. Osakeyhtiölain muutosta koskevassa hallituksen esityksessä on todettu, että osakeyhtiölain muutokset eivät vaikuta verosäännöksiin ja järjestelyn käyttökelpoisuuden turvaaminen voi aiheuttaa muutospaineita verosäännöksiin.
Joka tapauksessa on syytä huomioida, että maastapoistumisverotus realisoituu, jos yhtiöoikeudellisen kotipaikan siirron yhteydessä yhtiön verotuksellinen kotipaikka (yleensä tosiasiallinen johtopaikka) siirtyy toiseen valtioon eikä yhtiölle jää Suomeen kiinteää toimipaikkaa (EVL 51.1 e § 3 k).
Vaikka osakeyhtiölaki mahdollistaakin muutoksen myötä kotipaikan siirron toiseen ETA-valtioon, suosittelemme ehdottomasti varmistamaan kotipaikan siirtoon liittyvät verokysymykset ennen järjestelyyn ryhtymistä.
Muita muutoksia sulautumista ja jakautumista koskeviin säännöksiin
Sulautumista ja jakautumista koskeviin osakeyhtiölain 16 lukuun ja 17 lukuun tuli myös lukuisia muita muutoksia, joista osa on luonteeltaan perustavanlaatuisia ja osa teknisiä. Muutoksia ja uusia säännöksiä tuli muun muassa sulautumis- ja jakautumissuunnitelman sisältöön, hallituksen selvityksen laatimisvelvollisuuteen ja sen sisältöön, asiakirjojen rekisteröintiä ja nähtävänä pitoa koskeviin velvollisuuksiin, lunastusmenettelyyn, ylimääräisen rahavastikkeen vaatimista koskevaan menettelyyn, päätöksentekoa koskeviin vaatimuksiin, täytäntöönpanoilmoituksen tekemiseen, täytäntöönpanomenettelyyn sekä jakautumisen osalta voimaantuloon ja oikeusvaikutusten alkamiseen. Myös näistä muutoksista osa koskee kotimaisia yritysjärjestelyitä.
Autamme yritysjärjestelyihin liittyvissä vero- ja yhtiöoikeudellisissa kysymyksissä
Me Fiscales Oy:ssä neuvomme yritysjärjestelyissä huomioiden kokonaisvaltaisesti sekä verotukseen että yhtiöoikeuteen liittyvät kysymykset. Olethan yhteydessä, mikäli tarvitset neuvontaa yritysjärjestelyihin liittyen.
