Milloin kannattaa perustaa sijoitusyhtiö?
Kun perheeseen on kertynyt varallisuutta esimerkiksi yrityskaupan tai perinnön seurauksena, voi olla järkevää perustaa sijoitusyhtiö, jonka kautta voi harjoittaa sijoitustoimintaa sekä verotussyistä että varallisuuden hallinnan ja perintösuunnittelun takia.
Sijoitusyhtiö maksaa kaikista tuloistaan veroa yhteisöverokannan mukaisesti eli nykyisellään 20 %. Suoraan sijoittamalla luonnollinen henkilö maksaa sijoitustoiminnan tuloistaan pääomatuloveroa 30 prosenttia 30 000 euroon asti ja 34 prosenttia 30 000 euron ylittävistä pääomatuloistaan. Listatuista yhtiöistä saaduista osingoista pääomatuloveron alaista on 85 prosenttia osinkotuloista.
Sijoitustoiminnan luokittelu ja sen merkitys verotuksessa
Sijoitusyhtiön sijoitustoiminta voidaan luokitella joko aktiiviseen yritystoimintaan tai passiiviseen sijoitustoimintaan sen mukaan pidetäänkö sijoitustoimintaa elinkeinotoimintana. Luokittelulla on merkitystä perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennuksen (jäljempänä ”spv-huojennus”) soveltumisen näkökulmasta. Sukupolvenvaihdoksen soveltumisen edellytyksenä on se, että lahjalla, lahjanluonteisella kaupalla tai perintönä saatu yritys tai sen osa harjoittaa yritystoimintaa. Käytännössä tällä tarkoitetaan oikeuskäytännössä sitä, että toiminnan on katsottu täyttävän elinkeinotoiminnan tunnusmerkit.
Sijoitusyhtiöiden osalta sijoitustoimintaa voidaan pitää perintö- ja lahjaverolain tarkoittamana yritystoimintana, mikäli yhtiö harjoittaa aktiivista ja laajakantoista arvoperikauppaa tai pääomasijoitustoimintaa. Pelkästään passiivinen ja suhteellisen pienimuotoinen sijoitustoiminta ei täytä spv-huojennuksen edellytyksenä olevaa yritystoiminnan kriteeriä. Pääsääntöisesti myös kiinteistösijoitustoimintaa on oikeuskäytännössä pidetty passiivisena sijoitustoimintana, jota ei pidetä spv-huojennuksen edellyttämänä yritystoimintana. Mikäli sijoitusyhtiön osakkeiden luovutuksille pyritään saamaan spv-huojennus, asiasta on aina syytä hakea ennakkoratkaisua ennen osakkeiden luovutusta, koska sijoitustoiminnan luokitteluun ja spv-huojennuksen soveltumisen laajuuteen liittyy tulkinnanvaraisuutta.
Sijoitusyhtiön perustamista suunniteltaessa onkin jo suositeltavaa huomioida, minkälaista sijoitustoimintaa on tarkoitus alkaa harjoittamaan ja tavoitellaanko sijoitustoiminnalla elinkeinotoiminnan kriteerien täyttymistä ja siten spv-huojennuksen soveltumista yhtiön osakkeiden lahjoituksiin.
Sijoitusyhtiö perhevarallisuuden hallinnoinnin työkaluna
Sijoitusyhtiön perustaminen tarjoaa mahdollisuuden ottaa lapset, puolison ja/tai halutessa lapsenlapsetkin mukaan yhtiöön, jolloin perilliset pääsevät nauttimaan sijoitustoiminnan tuotoista. Varallisuuden siirtämisen lisäksi yhtiömuodossa tapahtuva sijoitustoiminta tarjoaa mahdollisuuden opettaa perillisille yritystoimintaa ja sijoittamista siten, että päätäntävalta säilyy yhtiön perustajilla. Vanhemmille onkin usein tärkeää varmistaa, etteivät lapset saa sijoitusyhtiön kautta liian paljon varoja liian nopeasti suoraan omistukseensa.
Sijoitusyhtiö tarjoaa siten vanhemmille välineen siirtää varoja perintö- ja lahjaverotusta optimoiden lapsille säilyttäen samalla määräysvallan sijoitusyhtiön varojenjakoon. Välineenä vanhempien kontrollin ja määräysvallan turvaamiseen sijoitusyhtiössä voidaan käyttää erilajisia osakkeita ja erityisesti osakassopimusta.
Osakassopimuksen huolellinen suunnittelu kannattaa
Osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen huolellinen suunnittelu onkin tärkeää perheen sijoitusyhtiötä perustettaessa, koska niillä voidaan ensinnäkin turvata vanhempien määräysvalta yhtiössä, vaikka omistusta siirrettäisiin ajan myötä entistä enemmän perillisille. Toiseksi osakassopimuksessa sovitut päätöksentekomekanismit turvaavat osakkaiden kyvyn päätöksentekoon myös sen jälkeen, kun vanhemmat päättävät luopua määräysvallastaan yhtiössä ja perilliset jäävät keskenään yhtiöön päättämään toiminnasta. Päätöksentekoprosesseista sopiminen eri tilanteissa on tärkeää erityisesti silloin kun perustajien toiveena on, että sijoitusyhtiö siirtyy sukupolvelta toiselle. Tällöin päätöksenteossa on huomioitava riitojen mahdollisuus, kun omistajina ovat perustajien jälkeläiset toisessa ja kolmannessa polvessa.
Osakassopimus ja yhtiöjärjestys ovat myös keskeisessä asemassa, kun halutaan turvata yhtiön omistuksen pysyminen halutussa perhepiirissä ja estää epätoivottujen henkilöiden mukaantulo osakkaiksi. Tällöin käsi kädessä osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen kanssa kulkevat myös perheoikeudelliset asiakirjat – testamentti ja avioehtosopimus – joiden on tärkeää olla ajan tasalla. Myöskään edunvalvontavaltakirjan merkitystä ei sovi unohtaa, mikäli joku päätösvaltaa käyttävistä osakkaista tulisi kyvyttömäksi hoitamaan taloudellisia asioitaan.
Perheen mukaan ottaminen sijoitusyhtiöön
Perheen mukaan ottaminen voi tapahtua joko heti perustamisvaiheessa tai myöhemmin esimerkiksi osakkeita lahjoittamalla. Lasten mukaan ottaminen voi tapahtua veroseuraamuksitta, mikäli yhtiö perustetaan kokonaan vieraalla pääomalla, jonka esimerkiksi perustaja lainaa yhtiöön ja lapset otetaan mukaan heti perustamisvaiheessa. Lapset voivat toki tulla mukaan myös omalla pääomalla tai antamalla itsekin yhtiölle lainaa. Tällöin on kuitenkin tärkeää, että he ovat täysi-ikäisiä.
Alaikäinen lapsi osakkaaksi – mitä tulee huomioida?
Alaikäiset lapset ovat holhoustoimilain mukaan vajaavaltaisia, eikä heillä ole oikeutta itse vallita omaisuuttaan eikä tehdä sopimuksia tai muita oikeustoimia lukuun ottamatta tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä oikeustoimia. Alaikäisen lapsen huoltajat toimivat hänen edunvalvojinaan ja huoltajat edustavat lasta yhdessä varallisuusoikeudellisissa oikeustoimissa.
Mikäli alaikäiset lapset halutaan ottaa mukaan perheyhtiöön, tulee kiinnittää erityistä huomiota holhoustoimilain säännöksiin esteellisyystilanteista ja lupaa vaativista oikeustoimista.
Holhoustoimilain mukaan lapsen huoltajat ovat esteellisiä edustamaan lasta, mikäli oikeustoimessa vastapuolena on edunvalvoja itse tai edunvalvojan puoliso. Vastapuoliasema syntyy esimerkiksi huoltajan lahjoittaessa osakkeita alaikäiselle lapselleen tai huoltajan edustaessa alaikäistä lastaan sopimuksessa, jossa huoltaja on itse osapuolena, kuten osakassopimuksessa, joka sisältää sopijapuolten keskinäisiä velvoitteita. Näissä tilanteissa alaikäiselle lapselle tarvitaan edunvalvojan sijainen, joka arvioi objektiivisesti, onko oikeustoimi alaikäisen lapsen edunmukainen. Koska osakassopimuksiin otetaan yleensä sopimussakkolausekkeita, tuleekin edunvalvojan sijaisen punnita tarkkaan, onko osakassopimukseen liittyminen lapsen edun mukainen oikeustoimi. Siksi suunnittelussa tulee varautua myös siihen, että alaikäisiä lapsia ei saada osakassopimuksen osapuoliksi ennen täysi-ikäistymistä.
Lisäksi tulee huomioida, että holhoustoimilaissa lueteltuihin merkittäviin alaikäisen puolesta tehtäviin oikeustoimiin edunvalvoja tarvitsee myös holhousviranomaisen lupaa, kuten listaamattoman yhtiön osakkeiden vastikkeelliseen hankintaan, omaisuuden panttaamiseen ja rahalainan antamiseen. Mikäli osakassopimus sisältää esimerkiksi velvoitteen pantata yhtiön osakkeet osakassopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämisen vakuudeksi, edunvalvoja tarvitsee holhousviranomaisen luvan alaikäisen lapsen liittämiseksi osakassopimukseen.
Puutteelliset menettelyt alaikäisten osakkaaksi ottamisessa voivat aiheuttaa ylimääräistä hallinnollista jumppaa holhousviranomaisen kanssa vielä pitkään yhtiön perustamisen jälkeenkin tai pahimmassa tapauksessa lasten puolesta tehdyt oikeustoimet – esimerkiksi osakassopimukseen liittymisessä – voidaan katsoa kokonaan pätemättömiksi, mikäli holhoustoimilain säännöksiä ei ole noudatettu. Näistä syistä johtuen alaikäisen lapsen osakkaaksi ottaminen perheen sijoitusyhtiöön on suositeltavaa suunnitella tarkkaan, jotta vältetään holhousoikeudelliset ongelmat.
Apua sijoitusyhtiön perustamisen suunnitteluun, osakassopimuksen laadintaan ja perheoikeudellisten näkökulmien huomioimiseen
Meillä Fiscales Oy:ssä on osaamista sijoitusyhtiön perustamiseen liittyvässä kokonaisvaltaisessa suunnittelussa. Autamme sinua sijoitusyhtiön perustamisessa ja toiminnan suunnittelussa rahoitusrakenteen ja verotuksen näkökulmasta. Lisäksi autamme osakassopimuksen laadinnassa sekä omistuksen siirtämiseen liittyvissä kysymyksissä. Olethan yhteydessä, mikäli tarvitset apua perhevarallisuuden suunnitteluun.
