Yrittäjän ja yksityishenkilön juridiset asiakirjat 

Henkilökohtaiset riskit?

Yritys muodostaa yrittäjälle itselleen merkittävän varallisuuserän, jota kannattaa suojata yrittäjän henkilökohtaisilta riskeiltä, jotka voivat liittyä perhe-elämään, sairastumiseen tai onnettomuuteen.

Yllättävien riskien toteutuminen voi vaikuttaa yrittäjän henkilökohtaisen elämän lisäksi myös yrityksen toimintaan. Tästä syystä on tärkeää, että yrittäjä on varautunut riskeihin etukäteen miettimällä esimerkiksi, kuka hoitaa yrityksen asioita, jos hän ei itse siihen kykene, kenelle yrityksen omistus siirtyy, mikäli yrittäjä menehtyy yllättäen tai, miten varmistetaan, että yrittäjä ei menetä omistustaan yrityksessä aviopuolisolle, mikäli avioliitto päättyy eroon.

Mikäli liiketoimintaa harjoitetaan yhtiökumppanin kanssa, on tärkeää, että esimerkiksi osakkaiden keskinäisistä ”pelisäännöistä” eli velvoitteista yhtiötä kohtaan sekä hallinnosta, rahoituksesta ja yrityksestä irtaantumisesta on sovittu etukäteen osakassopimuksessa.

Perheoikeudelliset asiakirjat

Avioehtosopimus 

Suomessa aviovarallisuusjärjestelmä perustuu omaisuuden erillisyyden periaatteeseen, mikä tarkoittaa sitä, että molemmilla aviopuolisoilla on oma omaisuutensa ja omat velkansa. Omaisuuden omistus määräytyy nimiperiaatteen mukaisesti, jolloin se kenen nimiin omaisuus on hankittu, on lähtökohtaisesti sen omistaja.

Avioliitossa puolisoilla on kuitenkin lähtökohtaisesti avio-oikeus toisensa omaisuuteen. Avio-oikeus ei kuitenkaan näy avioliiton aikana vaan se realisoituu vasta avioliiton päätyttyä eroon tai toisen puolison kuolemaan. Osituksessa tasataan aviopuolisoiden avio-oikeudenalainen omaisuus, mikä tarkoittaa, että puolisoista varakkaampi on velvollinen maksamaan tasinkoa vähemmän varakkaalle puolisolle, jotta molemmille jää yhtä suuri avio-osa. Mikäli varakkaampi puolisoista on yrittäjä, on mahdollista, että yrittäjä joutuu luovuttamaan tasinkona osan tai pahimmassa tapauksessa enemmistön yhtiönsä osakkeista, mikäli yritys muodostaa keskeisen osuuden yrittäjän varallisuudesta. Vaihtoehtoisesti yrittäjä voi joutua ottamaan lainaa suorittaakseen tasingon rahalla. Yhtä kaikki avioero voi tulla yrittäjälle kalliiksi ja pahimmassa tapauksessa johtaa yrityksen omistuksen menettämiseen entiselle aviopuolisolle.  

Näistä syistä johtuen on suositeltavaa laatia ennen avioliittoa avioehtosopimus, jolla voidaan suojata yrityksen omistuksen pysyminen yrittäjällä itsellään avioerossa, tai yrittäjän kuollessa yrittäjän perillisillä. Avioehtosopimuksen voi myös laatia avioliiton aikana.  Avioehtosopimus on mahdollista laatia täysin poissulkevaksi tai siinä voidaan sopia vain tietyn omaisuuden rajaamisesta avio-oikeuden ulkopuolelle. Avioehtosopimuksen voimassaolo voidaan myös kytkeä avioliiton päättymisperusteeseen, jolloin on mahdollista sopia, että avio-oikeus on voimassa kuolemantapauksessa, mutta ei avioerossa.

Avioehtosopimuksessa on tiukat muotovaatimukset ja tulkintariitojen välttämiseksi on suositeltavaa laatia avioehtosopimus aina asiantuntijan apua käyttäen.  

Edunvalvontavaltakirja

Edunvalvontavaltakirjalla tarkoitetaan asiakirjaa, jolla henkilö voi itse etukäteen päättää kuka tai ketkä hoitavat hänen taloudelliset ja niin sanotut henkilöön liittyvät asiansa, jos henkilö (valtuuttaja) ei siihen itse kykene esimerkiksi vakavan sairastumisen tai onnettomuudesta johtuvan terveydentilan heikkenemisen vuoksi.

Edunvalvontavaltavaltuutus astuu voimaan kuitenkin vasta, kun Digi- ja väestötietovirasto (entinen maistraatti) vahvistaa edunvalvontavaltakirjan voimaantulon. Vahvistamisen edellytyksenä on, että Digi- ja väestötietovirastolle esitetään alkuperäinen valtakirja sekä lääkärin lausunto, josta ilmenee, että valtuuttaja on tullut kyvyttömäksi hoitamaan niitä asioita, joita valtuutus koskee.

Yrittäjän on suositeltavaa miettiä etukäteen, kuka on paras henkilö hoitamaan yrityksen asioita tilanteessa, jossa yrittäjä joutuu yllättäen sivuun yrityksen toiminnasta terveydentilan heikentymisen johdosta.

Edunvalvontavaltakirjassa voidaan tarvittaessa erotella eri valtuutettujen hoidettavaksi yleiset omaisuutta ja taloudellisia asioita koskevat asiat, yrityksen hoitoa koskevat asiat ja henkilöä koskevat asiat. On myös mahdollista, että sama valtuutettu hoitaa kaikki edellä mainitut asiat. Lisäksi on suositeltavaa nimetä ensisijaisille valtuutetuille vara- ja toissijaisia valtuutettuja siltä varalta, että ensisijaiset valtuutetut eivät ota tehtävää vastaan tai ovat tilapäisesti estyneitä.

Edunvalvontavaltakirjaa laatiessa tulee huomioida myös mahdolliset eturistiriitatilanteet, joita voi tulla omaisuuden luovutustilanteissa. Tärkeää on muistaa, että edunvalvontavaltakirja on nimensä mukaisesti asiakirja, jolla huolehditaan valtuuttajan edusta. Siksi lähtökohtaisesti edunvalvontavaltuutettu ei saa lahjoittaa tai myydä alihintaan valtuuttajan omaisuutta. Edunvalvontavaltakirjassa on kuitenkin mahdollista huomioida myös perintösuunnittelutilanteet nimeämällä valtakirjaan niin sanottu esteetön valtuutettu, joka on perheen ulkopuolinen henkilö.

Yrittäjän edunvalvontavaltakirjassa on suositeltavaa varautua esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen  toteuttamiseen yhtiössä tilanteessa, jossa yrittäjä ei kykene itse toteuttamaan sitä, vaikka asiasta olisi olemassa suunnitelmia. Tällöin on erityisen tärkeää, että edunvalvontavaltakirjassa on esteetön valtuutettu ja edunvalvontavaltakirjaan on otettu perintösuunnittelun toteuttamisen mahdollistavat lausekkeet.

Suunnittelemalla ja laatimalla edunvalvontavaltakirjan ajoissa asiantuntijan kanssa, on mahdollista turvata paitsi omat asiansa myös läheisensä raskaalta ja hitaalta edunvalvontaprosessilta.  Harva yrittäjä myöskään haluaa, että yrityksen hallintoon tulee yleinen edunvalvoja, jolla ei välttämättä ole aikaa tai osaamista yritystoimintaan perehtymiseen.

Testamentti

Mitä yritykselle tapahtuu, jos omistajayrittäjä menehtyy yllättäen?

Tätä kysymystä tulisi jokaisen yrittäjän pohtia. Perintökaaren mukaan henkilön menehtyessä omaisuus menee rintaperillisille. Mikäli rintaperillisiä ei ole, perii omaisuuden aviopuoliso. Avopuolisolla sen sijaan ei ole lakimääräistä perimisoikeutta. Mikäli aviopuolisoa ei ole, perii omaisuuden elossa olevat vanhemmat ja mikäli heistä on aika jo jättänyt, sijaan tulevat vainajan sisarukset ja niin edelleen. Listaus lakimääräistä perillisistä ei ole tyhjentävä.

Testamentti on ainoa asiakirja, jolla voi määrätä, miten omaisuus jaetaan henkilön poismenon jälkeen. Testamentti tulisi aina laatia sen hetkistä tilannetta silmällä pitäen ja muistaa päivittää sitä elämän tilanteen muuttuessa. Perintösuunnittelussa pohditaan usein, kuinka turvata leskeksi jäävän puolison taloudellinen asema verotehokkaasti. Testamentti on tässä keskeinen työkalu ja puolison turvaamiseen on useita vaihtoehtoja.

Yrittäjän perintösuunnittelussa olennaista on miettiä, kuka olisi paras henkilö jatkamaan yritystoimintaa yrittäjän menehdyttyä. Useimmiten yrityksen jatkajaksi toivotaan lapsia, mutta joskus jatkajaa haetaan myös perillispiirin ulkopuolelta. Mikäli testamentissa halutaan määrätä yritys tai osa siitä vain osalle lapsista, olisi tärkeää huomioida lakiosien vaikutus sekä se, voitaisiinko muulla omaisuudella varmistaa lasten tasapuolinen kohtelu.  Erityisen tärkeää jatkamiskysymystä on harkita silloin, kun lapset ovat vielä alaikäisiä.  

Alaikäinen lapsi ei voi toimia osakeyhtiössä hallituksessa eikä toimitusjohtajana, mikä asettaa esteen sukupolvenvaihdoshuojennuksen saamiselle verotuksessa. Mikäli yrittäjällä onkin nuoria lapsia, tulisi perintösuunnittelussa harkita tarkkaan, mikä olisi järkevin tapa siirtää yritys seuraavalle polvelle, mikäli yrittäjä menehtyisi yllättäen.

Testamentti on perintösuunnittelussa keskeinen työkalu, jolla voidaan turvata yrityksen ja muun omaisuuden siirtyminen verotehokkaasti. Lisäksi testamentilla on mahdollista turvata omaisuuden säilyminen omassa suvussa.

Kiinnostuitko - ota yhteyttä

Fiscalesin tax manager Niina Tuovinen
Niina Tuovinen
Puh. +358 44 712 9358