Fiscales
Valikko

 


Uutiskirje 23.11.2012/2

Merkittäviin eläkkeisiin huomattava lisäprogressio 

Suomessa eläkkeiden verotus kiristyy vuodesta 2013 alkaen pysyväisluonteisella lakimuutoksella siten, että yli 45 000 euron eläketuloihin sovelletaan kuuden prosentin lisäprogressiota. Käytännössä siis esimerkiksi 100 000 euron eläkkeestä menee ensi vuonna veroa 3 300 euroa enemmän kuin tänä vuonna.  Samaan aikaan valtion progressiiviseen tuloveroasteikkoon lisätään uusi progressioporras siten, että 100 000 euron ylittävältä osalta valtionvero on 2 %-yksikköä tämänvuotista korkeampi eli 31,75 %. Viimeksi mainittu on esitetty olevan väliaikainen ja säännöstä sovellettaisiin vuosina 2013 ja 2014.

Suuremmilla eläketulon saajilla kysymys on paikoin myös absoluuttisesti merkittävästä lisäverorasituksesta. Verosuunnittelullisesti on olemassa joitain vaihtoehtoja. Näistä yksi liittyy Suomen verotusoikeuteen, jos eläkepäiviä vietetään Suomen rajojen ulkopuolella. Seuraavaksi tarkastellaan tähän liittyviä kysymyksiä pähkinänkuoressa.

Suomen tuloverotuksessa on kaksi verovelvollisuuden lajia: yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus. Yleisesti verovelvollisia ovat Suomessa asuvat henkilöt ja rajoitetusti verovelvollisia ulkomailla asuvat henkilöt. Asuminen tarkoittaa sitä, että verovelvollisella on Suomessa varsinainen asunto ja koti. Myös ulkomaalainen on yleisesti verovelvollinen, jos hän tulee Suomeen yli 6 kuukaudeksi. Yleisesti verovelvolliset maksavat Suomeen veroa sekä Suomesta että ulkomailta saamistaan tuloista. Tätä kutsutaan maailmanlaajuiseksi verovelvollisuudeksi. Rajoitetusti verovelvolliset maksavat Suomeen veroa vain Suomesta saamistaan tuloista. Lähtökohtaisesti siis myös rajoitetusti verovelvolliset maksavat veroa Suomesta saadusta eläketulosta.

Asiakokonaisuuteen vaikuttaa myös kansainvälinen verotusoikeus, jota sääntelevät mm. verosopimukset. Verosopimuksissa eri eläkelajit on yleensä eritelty omiin kohtiinsa. Useimmat eläkkeensaajat saavat eläkettä yksityiseltä puolelta. Julkisyhteisön tai sen liitännäisen maksamaa eläkettä säännellään verosopimuksissa usein yksityissektorin maksamasta eläkkeestä erikseen.

Suosituin kohdemaa eläkeläismuuttajalle on viime vuosina ollut lämpimien säiden Espanja. Suomen ja Espanjan välisen verosopimuksen mukaan ainoastaan verovelvollisen asuinvaltiolla on oikeus verottaa yksityissektorin maksamia eläkkeitä (esim. TyEL), riippumatta siitä, mistä valtiosta käsin ne maksetaan. Tämä tarkoittaa, että mikäli Suomen kansalainen katsotaan Espanjassa asuvaksi, ei Suomi voi verottaa hänelle maksettavaa eläkettä. Myös Ranskan kohdalla verosopimuksen mukainen yksityisen puolen eläkkeen verotusoikeus on kokonaan Ranskalla, jossa veroprosentti on perinteisesti ollut maksimissaan 41 %.

Ratkaisevaa koko kysymyksen asettelussa on asumisen määrittely. Verovelvollinen ei lähtökohtaisesti voi asua kahdessa valtiossa yhtä aikaa. Ulkomaille asettuvaa Suomen kansalaista pidetään pääsääntöisesti yleisesti verovelvollisena muuttovuoden ja kolmen seuraavan vuoden ajan. Tänä aikana Suomen kansalainen katsotaan rajoitetusti verovelvolliseksi vain, jos hän itse sitä vaatii ja pystyy lisäksi osoittamaan, että hänellä ei verovuonna ole olennaisia siteitä Suomeen. Ulkomailla asuvat, eli rajoitetusti verovelvolliset ovat Suomessa verovelvollisia vain Suomesta saamastaan tulosta. Lisäksi verosopimukset siis määräävät, että vaikka tulo olisi Suomesta saatua, saa asuinvaltio verottaa tällaista tuloa. Espanjan kohdalla esimerkiksi riittää, että verovelvollinen esittää asuintodistuksen verottajalle.

Verosopimuksen ulkopuolisiin valtioihin muuttaminen ei ole vastaavalla tavalla edullista. Verotussopimusten tarkoitus on jakaa verotusvaltaa, joten verosopimuksen puuttumisesta johtuu usein se, että sekä Suomella että kohdevaltiolla on oikeus verottaa tuloa yhtä lailla. Näin esimerkiksi Monacoon muuttamisen seurauksena johtuu, että Monacossa asuvan verovelvollisen Suomesta saatua eläketuloa verotettaisiin kahteen kertaan molempien valtioiden verotusoikeuden kohdistuessa samaan tuloon.

Euroalueen ongelmat heijastuvat toki myös eläkkeiden verotukseen eri puolilla Unionia. Esimerkiksi Ranskassa vuonna 2012 ylimmän tulorajan ylittäviä tuloja verotetaan 3-4 %:n lisällä. Myös Espanjassa on kiristetty viime vuosina verotusta. Tämä ilmenee muun muassa siten, että vuosina 2012 – 2013 tuloasteikon ylimmän tulorajan ylittäviä tuloja verotetaan 0,75 - 7 %:n lisämäärällä. Lisäprosenttia on kaavailtu nyt myös siis Suomeen ja kysymys olisi pysyväisluonteisesta veron progressiokorotuksesta.  Verojen kiristys on akuutti kysymys ja kun kerran tällaisesta päätetään, voidaan korotusprosentteja muuttamalla vaikuttaa verotuksen kiristymiseen lainsäätämistä helpommin. Oma kysymyksensä on se, miten eläkkeiden verotus kiristyy lähivuosina muissa EU-maissa.