Verovelvollisuusryhmän sisäisistä myynneistä ei makseta arvonlisäveroa

Arvonlisäverolain soveltamisala on lähtökohtaisesti laaja ja siten myös konserniyhtiöiden välisestä palvelujen ja tavaroiden myynnistä maksetaan arvonlisäveroa arvonlisäverolain säännösten mukaisesti. Tästä poiketen pankkien ja muiden rahoitusalan toimijoiden sekä vakuutuslaitosten on mahdollista tulla kohdelluksi arvonlisäverotuksessa yhtenä verovelvollisena. Tällöin on kyse verovelvollisuusryhmästä, jonka sisäisiin myynteihin ei kohdistu arvonlisäveroa. Verovelvollisuusryhmäksi hakeutuminen voi tietyissä tilanteissa olla hyvinkin edullista.

Verovelvollisuusryhmäksi hakeutuminen on rajattu koskemaan vain vakuutuspalveluja ja rahoituspalveluja tarjoavia yhtiöitä

Verovelvollisuusryhmäksi hakeutumisen mahdollisuus koskee vain vakuutus- ja rahoituspalveluyhtiöitä ja näiden määräysvallassa olevia yhtiöitä. Käytön rajaamista kyseisten alojen yrityksiin on perusteltu sillä, että näin pienennetään erityisesti näihin toimijoihin kohdistuvaa arvonlisäverojärjestelmän tarkoituksen vastaista piilevää verorasitusta. Vakuutus- ja rahoituspalvelujen myynti on säädetty arvonlisäverosta vapaaksi. Pääasiassa tällaisia palveluja myyvälle syntyy piilevä verorasitus, kun yhtiö maksaa arvonlisäverollisen laskun alihankkijalle, mutta verotonta palvelua myyvänä se ei voi vähentää oston arvonlisäveroa omassa arvonlisäverotuksessaan.

Vakuutus- ja rahoituspalvelualoihin on tyypillisesti liittynyt verollisten tukipalvelujen käyttö. Kun näille yhtiöille on mahdollistettu ryhmärekisteröinti, verovelvollisuusryhmään kuuluvien yhtiöiden välisiä tavaroiden ja palveluiden luovutuksia ei pidetä arvonlisäverotuksessa myynteinä, eikä niistä siten tule suorittaa arvonlisäveroa. Tällöin piilevän arvonlisäverorasituksen määrä pienenee. Lisäksi sääntelyllä on vältetty tilanne, jossa yhtiölle olisi edullisempaa tuottaa tukipalvelut itse. Esimerkiksi tilanteessa, jossa verovelvollisuusryhmään kuulumaton rahoitusyhtiö ostaisi IT-palveluja tytäryhtiöltään, rahoitusyhtiö joutuisi maksamaan arvonlisäverollisen hinnan tytäryhtiölle, mutta rahoitusyhtiö ei saisi vähentää arvonlisäveroa omassa verotuksessaan. Tällöin rahoitusyhtiötä jäisi rasittamaan piilevä arvonlisävero. Mikäli rahoitusyhtiö ja IT-palveluja tarjoava tytäryhtiö kuuluvat samaan arvonlisäveroryhmään, vastaavaa piilevää arvonlisäveroa ei synny.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavana on ollut kysymys siitä, voisiko verovelvollisuusryhmäksi hakeutuminen olla mahdollista myöskin arvonlisäverotonta sosiaali- ja terveydenhoitoalan toimintaa harjoittaville yhtiöille. Korkein hallinto-oikeus katsoi päätöksessään, että verovelvollisuusryhmän käyttöala ei ole laajennettavissa näihin yhtiöihin. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan näiden yhtiöiden erilainen kohtelu suhteessa vakuutus- ja rahoituspalveluyhtiöihin on perusteltavissa veropetosten ja veronkierron ehkäisemiseen liittyvillä näkökohdilla, sillä rahoitus- ja vakuutusalaa koskee erityinen sääntely ja siihen liittyvä valvonta.

EU:n arvonlisäverodirektiivissä jäsenvaltioita ei ole velvoitettu mahdollistamaan ryhmärekisteröintiä. Direktiivissä ei ole myöskään rajattu ryhmärekisteröintimahdollisuutta koskemaan vain vakuutus- ja rahoituspalvelualan yrityksiä. Siten muissa EU-valtioissa ei välttämättä ole lainkaan verovelvollisuusryhmiä tai verovelvollisuusryhmät voivat kattaa kaikkien alojen toimijat.

Verovelvollisuusryhmään kuuluvilla oltava läheiset rahoitukselliset, taloudelliset ja hallinnolliset suhteet

Ryhmärekisteröinti on mahdollista vain sellaisten yhtiöiden toimesta, joilla on keskenään läheiset rahoitukselliset, taloudelliset ja hallinnolliset suhteet. Rahoituksellinen yhteys voi muodostua esimerkiksi sitä kautta, että ryhmän jäsen omistaa merkittävän osan toisen ryhmän jäsenen osakkeista. Taloudellisella yhteydellä tarkoitetaan esimerkiksi yhtiöiden välisiä transaktioita ja hallinnollisilla suhteilla esimerkiksi yhtiöiden yhteisiä taloushallinnon toimintoja.

Verovelvollisuusryhmään voi kuulua vain Suomessa sijaitseva yhtiön pää- tai sivuliike

Verovelvollisuusryhmään voi kuulua vain Suomeen sijoittautunut yhtiön pääliike tai sivuliike. Kun yhtiö hakeutuu verovelvollisuusryhmän jäseneksi, se ei enää ole itsenäinen arvonlisäverovelvollinen vaan osa itsenäisenä ja erillisenä arvonlisäverovelvollisena pidettävää verovelvollisuusryhmää. Sitä vastoin esimerkiksi verovelvollisuusryhmään kuuluvan pääliikkeen tehdessä myynnin sen ulkomailla olevalle sivuliikkeelle, on kyse verovelvollisuusryhmän verollisesta myynnistä ryhmään kuulumattomalle sivuliikkeelle. Tällöin arvonlisäveroa tulee maksaa normaalien edellytysten täyttyessä myös yhtiön sisäisestä myynnistä, mikä koskee myös palvelujen myyntiä. Tästä on aiemmin ollut toisenlaista kotimaista oikeuskäytäntöä, mutta Euroopan unionin tuomioistuimen asiassa vuonna 2014 antama päätös selvensi oikeustilaa.

Verovelvollisuusryhmää käsitellään verotuksessa erillisenä verovelvollisena

Verovelvollisuusryhmä on itsenäinen arvonlisäverovelvollinen ja yhtiö voi kerralla kuulua vain yhteen verovelvollisuusryhmään. Muodostettaessa verovelvollisuusryhmä yhtiön erillinen verovelvollisuus päättyy. Tämä ei kuitenkaan aiheuta verovelvollisuuden päättymisestä normaalisti seuraavia verovaikutuksia, kuten loppuvaraston verottamista. Erillisen verovelvollisuuden päättymisestä huolimatta esimerkiksi laskuissa käytetään edelleen kunkin verovelvollisuusryhmän jäsenen omaa nimeä ja arvonlisäverotunnistetta, vaikka tämän voisikin katsoa olevan ristiriidassa verovelvollisuusryhmän tarkoituksen kanssa.

Verovelvollisuusryhmää edustaa ryhmään kuuluva yhtiö, joka on velvollinen täyttämään verovelvollisuusryhmän ilmoittamis- ja maksuvelvollisuuden. Ryhmään kuuluvan yrityksen kohdalla YTJ-järjestelmästä ilmenee teksti ”vastuuryhmän jäsen”, minkä lisäksi vain ryhmän arvonlisäverotiedoista vastuussa olevan yrityksen kohdalla on ryhmän arvonlisäverovelvollisuutta koskevat tiedot. Ryhmän muutkin jäsenet ovat kuitenkin yhteisvastuussa veron maksamisesta. EU-myynneistä annettavan yhteenvetoilmoituksen laatiminen puolestaan kuuluu kunkin yksittäisen yhtiön vastuulle.

 

 

Fiscalesin veroasiantuntija Maija Skyttä
Maija Skyttä
Puh. +358 20 7205 493