Vuoden 2022 alusta lähtien verotuksessa on mahdollista saada korotettu kotitalousvähennys tiettyjen kotitalousvähennykseen oikeuttavien töiden kustannusten perusteella. Korotukset ovat voimassa työstä riippuen vuosien 2022–2027 tai 2022–2023 verotuksessa. Lisäksi vuoden 2023 verotukseen on ehdotettu niin sanottua sähkövähennystä, joka tehtäisiin kotitalousvähennyksenä sähkölaskun perusteella.

 

KOROTETTU KOTITALOUSVÄHENNYS ÖLJYLÄMMITYKSESTÄ LUOVUTTAESSA

Öljylämmityksestä luopumiseen liittyvien töiden kustannuksista voi saada korotetun kotitalousvähennyksen vuosina 2022–2027. Korotettu vähennys liittyy hallitusohjelman mukaiseen tavoitteeseen luopua öljylämmityksestä asteittain 2030-luvun alkuun mennessä.

Kotitalousvähennystä voi saada öljylämmityksestä luopumiseen kohdistuvien töiden kustannusten perusteella maksimissaan 3 500 euroa. Vähennys on kuitenkin enintään 60 prosenttia työn kustannuksista silloin, kun työ ostetaan yritykseltä. Jos taas työhön palkataan henkilö, kotitalousvähennyksen määrä on 30 prosenttia maksetuista palkoista. Palkan sivukulut ovat kokonaan vähennyskelpoisia.

Hallituksen esityksen (HE 142/2021 vp) mukaan edellytyksenä korotetulle kotitalousvähennykselle on, että lämmitysjärjestelmää muutetaan niin, että öljylämmitysjärjestelmä poistetaan ja sen tilalle asennetaan muu kuin fossiilisia polttoaineita käyttävä rakennuskohtainen lämmitysjärjestelmä. Jotta korotetun kotitalousvähennyksen voi saada, öljylämmitysjärjestelmä on siis poistettava kokonaan. Tällä tarkoitetaan öljykattilan, -polttimen, -säiliön ja -putkien poistamista. Joissakin tilanteissa on mahdollista saada poikkeuslupa sille, ettei järjestelmää tarvitse poistaa. Tällainen tilanne voi olla kyseessä esimerkiksi silloin, jos järjestelmän poistaminen aiheuttaa vaaraa muulle omaisuudelle eikä poistamattomuudesta katsota aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Jos öljylämmitys jää rinnakkaiseksi järjestelmäksi, uuden lämmitysjärjestelmän asennuksesta voi saada korkeintaan 2 250 euron suuruisen vähennyksen yleisten kotitalousvähennystä koskevien säännösten mukaisesti.

Kotitalousvähennystä ei saa lainkaan silloin, jos öljylämmityksestä luopumiseen on saatu valtiolta tukea (esimerkiksi ELY-keskuksen tuki).

 

KOROTETTU KOTITALOUSVÄHENNYS KOTITALOUS-, HOIVA- JA HOITOTYÖSTÄ

Myös tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä voi vuosien 2022 ja 2023 verotuksessa saada korotetun kotitalousvähennyksen. Tavallisia vähennykseen oikeuttavia töitä ovat esimerkiksi siivoojan tekemä kotisiivous ja lastenhoito kotona.

Kotitalousvähennyksen määrä määräytyy samoin kuin öljylämmityksestä luovuttaessa, eli verosta tehtävän vähennyksen määrä 60 % työn kustannuksista taikka 30 % palkoista, ja korkeintaan 3 500 euroa.

 

KOTITALOUSVÄHENNYS REMONTIN KUSTANNUKSISTA

Korotettu kotitalousvähennys ei koske asunnon kunnossapidosta taikka perusparannustöistä aiheutuneita kustannuksia. Kotitalousvähennyksen euromääräinen maksimäärä myös vuonna 2022 näistä töistä on 2 250 euroa. Vähennys on 40 % yritykselle maksetun työn osuudesta taikka 15 % palkatulle työntekijälle maksetusta palkasta. Sivukulut voidaan vähentää kokonaan. Erityisesti remontteihin liittyen on hyvä huomioida, että materiaalien kustannukset eivät kuulu kotitalousvähennyksen piiriin, vaan vähennyksen saa työn osuudesta. Saadusta laskusta kannattaakin heti tarkistaa, onko siinä riittävän selvästi eritelty työ ja tarvikekustannukset, ja tarvittaessa pyytää remontin tekijältä uusi lasku, jossa kustannukset on eritelty tarkemmin. Jos laskulla esimerkiksi viitataan vain urakkaan sopimuksen mukaan, mutta erittelyjä ei ole, lasku ei täytä kotitalousvähennyksen edellytyksiä.

 

KOTITALOUSVÄHENNYS SÄHKÖLASKUSTA - SÄHKÖVÄHENNYS

Hallitus on antanut 6.10.2022 esityksen HE 204/2022 vp, jossa ehdotetaan vuodelle 2023 kotitalousvähennyksenä tehtävää sähkövähennystä. Vähennyksessä huomioidaan henkilön vakituisen asunnon sähkönkäyttöpaikassa 1.1.2023 – 31.4.2023 kulutetusta sähköenergiasta maksettu määrä. Sähkönsiirtomaksua ei laskettaisi mukaan tähän määrään, eikä se oikeuttaisi kotitalousvähennykseen.

Sähköenergialaskun perusteella voisi saada kotitalousvähennyksen siltä osin, kun sähkölasku edellä mainitulla aikavälillä ylittää 2 000 euroa mutta on enintään 6 000 euroa. Kotitalousvähennystä myönnettäisiin 60 prosenttia siihen oikeuttavasta laskusta. Sähkövähennyksen enimmäismäärä olisi 2 400 euroa.

Rajat ovat hallituksen esityksen mukaan sähkönkäyttöpaikkakohtaiset, eikä vähennykseen oikeuttavan laskun määrän ylittävää määrää siten siirrettäisi puolisolle toisin kuin kotitalousvähennyksessä yleensä. Samassa asunnossa asuvat voisivat hakea vähennystä siinä suhteessa, kun ovat maksaneet sähkölaskun.

 

 

KOTITALOUSVÄHENNYS TEHDÄÄN VEROSTA

Toisin kuin useimmat verotuksessa tehtävät vähennykset, kotitalousvähennys tehdään tulon sijaan verosta, eli se vähentää suoraan maksettavan veron määrää. Korotetusta kotitalousvähennyksestä voikin saada 1 250 euroa suuremman verohyödyn verrattuna perustason kotitalousvähennykseen. Yhdessä sähkövähennyksen kanssa kotitalousvähennystä voi vuoden 2023 verotuksessa saada enimmillään 5 900 euroa.

Jos vuoden aikana vähennyskelpoisia kustannuksia kertyy sekä kunnossapito- tai perusparannustöistä että korotettuun vähennykseen oikeuttavista töistä (öljylämmityksestä luopuminen ja kotitalous-, hoiva- ja hoitotyö), kotitalousvähennyksen yhteissummasta korkeintaan 2 250 euroa voi perustua kunnossapito- tai perusparannuksen kustannuksiin, ja korotettuun vähennykseen oikeuttavat kustannukset voivat niiden jälkeen nostaa vähennyksen 3 500 euroon.  Jotta kunnossapito- ja perusparannustöistä saa täyden vähennyksen 2 250 euroa, työn kustannuksia tulee olla 5 875 euroa (jos työstä maksetaan yritykselle). Jos kotitalousvähennykseen oikeuttavia kustannuksia olisi vain sellaisista töistä, jotka oikeuttavat korotettuun vähennykseen 3 500 euroa, täyden vähennyksen saa 6 000 euron yritykselle maksetun työn kustannuksilla.  Kotitalousvähennyksessä omavastuu on 100 euroa riippumatta siitä, mistä työstä on kyse.

Enimmäismäärä on henkilökohtainen, ja sen ylittävä osa vähennyskelpoisista kustannuksista voidaan huomioida aviopuolison verotuksessa. Verohallinto vähentää automaattisesti käyttämättä jääneen osan puolison verotuksessa. Aviopuolisoiden osalta ei ole merkitystä sillä, kumpi puolisoista kulut on maksanut ja he voivat jakaa kulut verotuksessaan haluamallaan tavalla. Jos kotitalousvähennykseen oikeuttavat kustannukset eivät ylitä määrää, jolla yhden henkilön enimmäismäärä täyttyy, 100 euron omavastuun kannalta on kuitenkin edullisempaa käyttää koko vähennys yhden puolison verotuksessa. Jos avopuolisoilla ei ole yhteisiä lapsia tai he eivät ole aiemmin olleet avioliitossa, heitä ei katsota verotuksessa puolisoiksi. Tällöin avopuoliso voi vaatia kotitalousvähennystä vain, jos hän on maksanut kotitalousvähennykseen oikeuttavia kustannuksia ja asuu asunnossa, jossa työt on tehty.

Kotitalousvähennyksen voi saada sellaisista töistä, jotka on tehty omassa taikka vanhempien tai isovanhempien kodissa tai vapaa-ajan asunnossa. Kotitalousvähennystä tulee yleensä vaatia sen vuoden verotuksessa, jonka aikana lasku on maksettu. Lisäksi yritykselle maksettujen kustannusten perusteella tehtävän kotitalousvähennyksen edellytyksenä on aina se, että yritys on merkitty Verohallinnon ylläpitämään ennakkoperintärekisteriin. Ennakkoperintärekisterimerkinnän voi tarkistaa Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän palvelusta.

Kiinnostuitko - ota yhteyttä

Milka
Milka Koivisto
Puh. +358 44 768 7123