EU:n komissio antoi 22. joulukuuta 2021 ehdotuksen neuvoston direktiiviksi, joka koskee niin sanottujen kuori- tai pöytälaatikkoyhtiöiden väärinkäytön estämistä verotuksessa (ns. ”kuoriyhtiödirektiivi” ja ”ATAD III”). Komission mukaan ehdotettujen säännösten tavoitteena on pienentää verotulojen menetyksiä, jotka aiheutuvat tällaisten yhtiöiden hyödyntämisestä verotuksen välttelyssä. Olemme tiivistäneet tähän blogiin kuoriyhtiödirektiivin ehdotuksen keskeisimpiä yksityiskohtia ja mahdollisia vaikutuksia, mikäli direktiivi tulisi voimaan komission ehdotuksen mukaisena.
Kuoriyhtiödirektiivin päällimmäisenä tarkoituksena on varmistaa, että Euroopan unionissa toimivat yhteisöt, joilla ei ole lainkaan taloudellista toimintaa tai joilla on hyvin vähän taloudellista toimintaa (ns. ”pöytälaatikko- ja kuoriyhtiöt”), eivät voisi hyötyä verosopimusten ja direktiivien veroeduista, samalla johtaen veronmaksajien taloudellisen taakan lisääntymiseen. Direktiivin avulla kuoriyhtiöiden käytölle asetettaisiin uusia raportointivelvoitteita, tehostettaisiin EU-valtioiden veroviranomaisten välistä tietojenvaihtoa paikallisista kuoriyhtiöistä ja suojeltaisiin eurooppalaisten yritysten tasavertaisia toimintaedellytyksiä vapailla markkinoilla. Lisäksi direktiivin tarkoituksena on varmistaa, etteivät tavalliset veronmaksajat joudu ylimääräiseen taloudelliseen rasitukseen niiden yritysten vuoksi, jotka pyrkivät välttämään verojen maksua kuoriyhtiöiden avulla. Erityisesti direktiiviehdotus keskittyy finanssialan ja sen piirissä kehitettyjen ilmiöiden hyväksikäyttöön liittyvän aggressiivisen kansainvälisen verosuunnittelun estämiseen.
Euroopan komission mukaan kuoriyhtiöt voivat olla hyödyllisiä kaupallisten ja liiketoiminnallisten toimintojen kannalta, mutta jotkin kansainväliset konsernit ja jopa yksityishenkilöt pystyvät käyttämään niitä väärin aggressiiviseen verosuunnitteluun tai veronkiertoon. Näistä konsernien osalta esimerkkeinä rahavirtojen suuntaaminen kuoriyhtiöille lainkäyttöalueilla, joilla ei peritä veroja, joilla veroprosentti on alhainen tai joilla veroja on helppo kiertää. Luonnollisten henkilöiden osalta taas on mahdollista käyttää kuoriyhtiöitä välttääkseen maksamasta veroja omaisuudesta tai kiinteistöistä joko asuinmaassaan tai kiinteistön sijaintimaassa.
Kuoriyhtiödirektiivin soveltaminen komission ehdotuksen mukaan
Ehdotetussa direktiivissä soveltamisedellytykset ja kriteerit kuoriyhtiöksi luokittelulle tapahtuisivat kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa selvitettäisiin, täyttääkö tarkasteltavana oleva yhtiö direktiivin mukaisen kuoriyhtiön kriteerit. Kriteerit ovat:
- Jos yli 75 % yhtiön viimeisen kahden vuoden aikaisesta tulosta koostuu pääasiassa direktiivissä kuvatuista ”passiivisista tuloista”. Käsite pitää sisällään muiden muassa korot, rojaltit, osingot, vuokratulot, rahoitusleasingtulot, sekä vakuutus-, rahoitus- ja pankkitoiminnasta syntyneet tulot sekä palveluiden ulkoistamisesta toiselle etuyhteysyritykselle syntyneet tulot;
- Mikäli yhtiö saa suurimman osan (yli 60 %) passiivisista tuloistaan rajat ylittävistä transaktioista toisesta maasta, tai välittää tämän passiivisen tulon ulkomailla sijaitsevaan yhtiöön;
- Mikäli Yhtiön viimeisen kahden vuoden aikana sen jokapäiväisten toimintojen hallinnointi ja merkittävä päätöksenteko on ulkoistettu yhtiön ulkopuolelle.
Toisessa vaiheessa, mikäli kaikki edellä listatut kriteerit täyttyvät, tulisi yhtiön antaa vuosittain veroilmoituksellaan todisteellisia lisätietoja sen toiminnasta ja substanssista eli siitä, että yhtiöllä on tosiasiallisesti direktiivin edellyttämä taloudellisen toiminnan vähimmäistaso. Yhtiöllä tulee olla:
- Toimisto tai toimitila yksinomaan sen käytettävissä;
- Vähintään yksi EU-valtiossa sijaitseva käytössä oleva pankkitili; ja
- Vähintään yksi paikallinen Yhtiön toiminnalle omistautunut päätöksiä tekevä johtohenkilö tai riittävä määrä yhtiön paikallisia työntekijöitä, jotka ovat osallisia sen tuloa tuottaviin toimintoihin.
Mikäli yhtiö ei onnistu todistamaan kaikkia kolmea edellä esitettyä vähimmäistason kriteeriä, veroviranomainen tulee katsomaan yhtiön olevan pelkästään kuoriyhtiö, mikä johtaa kyseisen (kuori)yhtiön sivuuttamiseen verotuksessa.
Mikäli yhtiön katsottaisiin olevan pelkästään verotuksessa sivuutettu kuoriyhtiö, tämä johtaisi verosopimus- ja EU:n direktiivietujen epäämiseen. Tällöin yhtiö ei voi esimerkiksi saada vapautusta osinkoja, korkoja tai rojalteja koskevista lähdeveroista. Samoin tämä tarkoittaa sitä, että mikäli kuoriyhtiön omistajat asuvat EU-valtiossa, tulevat veroviranomaiset käsittelemään kuoriyhtiön saamat passiiviset tulot kansallisten säännösten mukaisesti ikään kuin tulot olisivat syntyneet tai maksettu suoraan kuoriyhtiön osakkeenomistajille. Mahdollisuudet kaksinkertaisen verotuksen poistamiseen osakkeenomistajien ja tulon maksajan valtioiden välisten verosopimusten mukaisesti kuitenkin säilyy. Näillä näkymin direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle rajautuisivat tilanteet, joissa kuoriyhtiö sijaitsee EU:n ulkopuolella. Näissä tilanteissa mahdollinen kaksinkertaisen verotuksen poistaminen ei kuitenkaan todennäköisesti olisi mahdollinen kuoriyhtiöluokittelusta johtuen.
Direktiivin nojalla EU-valtioille annetaan myös mahdollisuus rangaistusmaksujen langettamiseen niissä tilanteissa, joissa yhtiöt kieltäytyisivät noudattamasta kuoriyhtiödirektiiviä sen voimaantulon jälkeen. Direktiivin mukainen minimirangaistus on 5 % yhtiön vuosittaisista tuloista.
Direktiivi on komission ehdotuksen mukaan määrä implementoida jäsenmaiden kansalliseen lainsäädäntöön 30.6.2023 ja sen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2024 alusta. Direktiivin sääntelyn ulkopuolelle kuitenkin rajattaisiin mm. noteeratut yhtiöt, finanssialan yritykset ja osakkeenomistajiensa samassa valtiossa sijaitsevat yhtiöt. Samoin kuoriyhtiöille annettaisiin mahdollisuus todistaa tosiasiallinen taloudellinen toiminta ja verotuksen ulkopuoliset taloudelliset syyt kuoriyhtiön hyödyntämiselle, joilla rajoitteista ja sanktioista voitaisiin päästä eroon.
Nähtäväksi jää, miten laajalti direktiivin nykyistä ehdotusmuotoa tullaan maakohtaisten lausuntokierrosten jälkeen mahdollisesti vielä muokkaamaan, ja miten direktiivi lopulta tullaan implementoimaan omaan kansalliseen lainsäädäntöömme. Selvää kuitenkin on, että kuoriyhtiöitä koskevat rajoitukset tulevat olemaan tulevina vuosina yhtiöiden kansainvälisessä verotuksessa huomioitava tosiseikka.
Mikäli käytät omassa kansainvälisessä liiketoiminnassasi puhtaita holdingyhtiöitä ja mietit mahdollisia direktiivin vaikutuksia, soveltuvuutta tapaukseesi tai tapoja todistaa holding -yhtiösi tosiasiallinen taloudellinen toiminta direktiivin voimaantulon jälkeen, otathan rohkeasti yhteyttä!
