Valtiovarainministeriö julkaisi 16.8.2019 vuoden 2020 talousarvioesityksensä, jota hallitus käsittelee syyskuussa budjettiriihessään.

Talousarvioesitys on noin 2,3 miljardia euroa alijäämäinen, eli alijäämän arvioidaan kasvavan noin 500 miljoonalla eurolla verrattuna vuoden 2019 lisätalousarvioon ja valtionvelan arvioidaan nousevan noin 109 miljardiin euroon. Verotulojen arvioidaan kasvavan noin 2,4 prosenttia verrattuna kuluvan vuoden talous- ja lisätalousarvioihin.

Pääministeri Rinteen hallitusohjelman mukaisesti ansiotuloverotukseen tehdään ansiotason nousua vastaava indeksitarkistus ja lisäksi pieni- sekä keskituloisten ansiotuloverotusta kevennetään 200 miljoonalla eurolla korottamalla työtulovähennystä, kunnallisverotuksen perusvähennystä sekä valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennyksiä. Alun perin määräaikaiseksi säädetyn ns. solidaarisuusveron voimassaoloa puolestaan jatketaan hallituskauden loppuun saakka.

Asuntolainan korkovähennysoikeuden pienentämistä jatketaan asteittain siten, että vuonna 2020 enää 15 prosenttia asuntolainan koroista on vähennyskelpoista. Seuraavina vuosina vähennys pienenee viidellä prosenttiyksiköllä vuodessa niin, että vähennyksen on tarkoitus poistua kokonaisuudessaan vuonna 2023. Lisäksi kotitalousvähennyksen enimmäismäärää alennetaan 2.400 eurosta 2.250 euroon ja vähennyskelpoisen osuuden määrää työkorvauksen osalta 10 prosenttiyksiköllä 40 prosenttiin ja palkan osalta viidellä prosenttiyksiköllä 15 prosenttiin.

Määräaikaisesta ulkomaisten ns. avainhenkilöiden lähdeverotusta koskevasta laista tehdään pysyvä ja samalla sen lähdeveroprosenttia lasketaan kolmella prosenttiyksiköllä 32 prosenttiin.

Työmarkkinaosapuolten vuonna 2016 solmiman ns. kilpailukykysopimuksen perusteella työntekijän osuus sosiaalivakuutusmaksuista nousee jälleen vuodelle 2020. Lisäksi useilla kunnilla on heikosta taloustilanteesta johtuen arvioitu olevan paineita nostaa kunnallisveroprosenttia. Ehdotettujen muutosten seurauksena vaikuttaakin siltä, että erityisesti keski- ja hyvätuloisten ansiotuloverotus todellisuudessa kiristyy ensi vuonna.

Valmisteverotusta kiristetään korottamalla hallitusohjelman mukaisesti tupakkaveroa ja virvoitusjuomien – painottuen sokeripitoisiin juomiin – veroa ensi vuodelle sekä liikennepolttoaineiden verotusta elokuusta 2020 alkaen. Valtiovarainministeri Lintilän mukaan alkoholiveroa ei olla korottamassa ja tarkoituksena on pyrkiä yhteisymmärrykseen alkoholin verotuksesta Latvian ja Viron kanssa epäterveen verokilpailun välttämiseksi.