Olemme keränneet tähän blogiin vuoden 2024 alussa voimaan astuneita olennaisimpia verotuksen muutoksia työn ja varallisuuden verotukseen liittyen.

VALTION TULOVEROASTEIKKO 2024

Valtion progressiiviseen tuloveroasteikkoon lisättiin uusi ylin porras 150 000 euron ylittävälle tulotasolle. Lisäys perustuu hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan verotuksen ylintä progressioporrasta jatketaan vaalikauden loppuun saakka määräaikaisena 150 000 euron tasolla.

Verotettava ansiotulo, euroa

Vero alarajan kohdalla, euroa

Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %

0–20 500

0

12,64

20 500–30 500

2 591,20

19

30 500–50 400

4 491,20

30,25

50 400–88 200

10 510,95

34

78 500–150 000

23 362,95

42

150 000-

49 318,95

44

VALTION TULOVEROASTEIKKO 2023

Verotettava ansiotulo, euroa

Vero alarajan kohdalla, euroa

Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %

0–18 100

0

13,26

18 100–27 200

2 400,06

19

27 200–44 800

4 129,06

30,75

44 800–78 500

9 541,06

34,50

78 500-

21 167,56

44,5

VUODEN 2024 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUT

Vuoden 2024 työttömyysvakuutusmaksut alentuivat merkittävästi vuoteen 2023 verrattuna. Maksujen alentaminen liittyy vuoden 2024 budjettipäätöksiin. Uudet rajat ovat seuraavat:

 

2024

2023

Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu

0,79

1,50

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu

0,27

0,52

2 2337 000 euroa (2024) /   2 251 500 euroa (2023) ylittävältä

1,09

2,06

Yrityksen osaomistajan maksama palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu

0,43

0,75

Osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu

0,27

0,52

Valtion liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksu (liiketoiminnasta maksettujen palkkojen määrästä)

0,27

0,52

2 337 000 euroa (2024) /   2 251 500 euroa (2023) ylittävältä

0,65

1,22

Yliopistojen työttömyysvakuutusmaksu

0,27

0,52

   2 337 000 euroa (2024) /   2 251 500 euroa (2023) ylittävältä

0,71

1,52

Lisäksi työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuuden raja nousi 1 500 euroon. Työnantaja on velvollinen maksamaan työttömyysvakuutusmaksut, jos työnantaja maksaa palkkaa yli 1 500 euroa kalenterivuoden aikana. Vuonna 2023 maksuvelvollisuuden raja oli 1 400 euroa. Raja tarkistetaan indeksillä vuosittain ja pyöristetään lähimpään sataan euroon. 

MUITA MUUTOKSIA VEROTUKSEEN

Ansiotuloista tehtävän perusvähennyksen enimmäismäärää korotettiin 3 870 eurosta 3 980 euroon. Perusvähennys tulee täysimääräisenä myönnettäväksi päivärahatuloa saavalle henkilölle 3 980 euron vuosituloilla, palkkatuloa saavalle noin 8 000 euron vuosituloilla ja eläketuloa saavalle noin 13 600 euron vuosituloilla.

Perusvähennyksen vaikutus ulottuu päivärahatulon saajalla noin 26 000 euron vuosituloille, palkkatulon saajalla noin 32 200 euron vuosituloille ja eläketulon saajalla noin 29 800 euron vuosituloille.

Ansiotuloista tehtävän työtulovähennyksen enimmäismäärää korotettiin 2 030 eurosta 2 140 euroon. Lisäksi vähennyksen poistumaprosenttien tulorajoja korotettiin. Kun puhdas ansiotulo on noin 168 400 euroa, työtulovähennystä ei enää myönnetä.

Työtulovähennyksen enimmäismäärän ikäperusteista korotusta kohdennettiin myös uudelleen. Enimmäismäärän korotus kaksinkertaistettiin ennen vuoden 2024 alkua 65 vuotta täyttäneillä 600 eurosta 1 200 euroon. Samalla korotus poistettiin 60–64-vuotiailta. Muutoksella tavoitteena on parantaa yli 65-vuotiaiden työnteon kannustimia.

Matkakuluvähennyksen omavastuuta korotettiin 750 eurosta 900 euroon. Samalla muutettiin työttömänä tai perhevapaalla osan vuodesta olevien matkakuluvähennyksen omavastuun alentamista koskevia säännöksiä vastaamaan omavastuuosuuden korotusta.

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärään ja vähennettävään prosenttiosuuteen kustannuksista liittyvää, jo vuosina 2022 ja 2023 voimassa ollutta määräaikaista korotusta jatkettiin vuodelle 2024. Korotus koskee kotitalous-, hoiva- tai hoitotyön perusteella myönnettävää kotitalousvähennystä. Näiden töiden perusteella myönnettävän kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on korotettu 2 250 eurosta 3 500 euroon. Vähennettävää prosenttiosuutta kustannuksista on korotettu työkorvausten osalta 40 prosentista 60 prosenttiin ja palkkojen osalta 15 prosentista 30 prosenttiin. Muiden kotitalousvähennykseen oikeuttavien töiden osalta kotitalousvähennys säilyy ennallaan.

Kotitalousvähennys laajennettiin myös fysioterapia- ja toimintaterapiapalveluihin. Laillistetun fysioterapeutin antama fysioterapia ja laillistetun toimintaterapeutin antama toimintaterapia ovat jatkossa kotitalousvähennykseen oikeuttavia töitä. Vähennyksen voi saada verovelvollisen kotona annetusta fysioterapiasta tai toimintaterapiasta.

Avainhenkilöiden lähdeverotuksen alaista työskentelyaikaa pidennettiin. Ulkomaisten erityisasiantuntijoiden eli avainhenkilöiden Suomesta saaman palkkatulon lähdeverotuksen alaista työskentelyaikaa pidennettiin hallitusohjelman mukaisesti kolmella vuodella. Lähdeverotuksen piiriin tulevien avainhenkilöiden Suomesta saamasta palkkatulosta peritään lähdeveroa jatkossa enintään 84 kuukauden ajan aiemman 48 kuukauden sijaan. Palkkatulon lähdevero on tällä hetkellä 32 prosenttia.

Hallitus hakee perintöveron maksuongelmiin helpotusta. Maksamatonta perintöveroa ei haeta jatkossa ulosottoon tai sen perusteella ei haeta verovelvollista konkurssiin ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut veron ensimmäisestä eräpäivästä. Aikaisemmin määräaika oli kaksi vuotta. Erääntyneelle verolle lasketaan kuitenkin viivästyskorkoa sen maksupäivään asti. Viivästyskoron suuruus on korkolain mukainen viitekorko lisättynä 3,5 prosenttiyksiköllä. Vuonna 2024 viivästyskoron suuruus on 7,5 prosenttia.

Maapohjan kiinteistöverotus kiristyi. Hallitusohjelman mukaisesti maapohjan veroprosentin alaraja korotettaisiin nykyisestä 0,93:sta 1,30:aan. Maapohjan veroprosentti eriytettäisiin yleisestä kiinteistöveroprosentista, jonka vaihteluväli säilyisi nykyisenä 0,93–2,00 prosenttina. Maapohjan veroprosentin ylärajana olisi jatkossakin 2,00.

 

Kiinnostuitko - ota yhteyttä

Veroasiantuntija Jere Hjelt
Jere Hjelt
Puh. +358 41 730 1896