Osakesäästötili on yksi sijoittamiseen tarkoitetuista tilimuodoista. Osakesäästötilillä olevien ja sieltä nostettavien varojen verotus määräytyy tuloverolain säännösten mukaisesti. Tässä blogissa tullaan kuitenkin käsittelemään osakesäästötiliä koskevaa veronkorotusta, jota säännellään verotusmenettelylain (1558/1995, VML) 32 c §:ssä. Osakesäästötilin verotusta on käsitelty tarkemmin blogissamme, jonka löydät täältä.

Hallitus on katsonut esityksessään HE 275/2018, ettei olisi hyväksyttävää, mikäli yksityishenkilö ylittäisi osakesäästötilille sallitun 50.000 euron enimmäistalletuksen rajan avaamalla useamman osakesäästötilin. Esityksessä on myös todettu, että palveluntarjoajilla ei ole mahdollisuutta tarkastaa, onko henkilöllä jo entuudestaan voimassa olevia osakesäästötilejä tai saada tietoa niille talletettujen varojen määristä. Tämä huomioon ottaen talletusylärajassa pysymistä olisi käytännössä mahdoton valvoa tehokkaasti, mikäli henkilöllä saisi olla useampi kuin yksi osakesäästötili. Talletusylärajan kiertämisen estämiseksi tuloverolakiin otettiinkin useamman osakesäästötilin kielto. Kiellon noudattamisen vahvistamiseksi VML:iin otettiin säännös, jonka mukaan Verohallinto määrää verovelvolliselle veronkorotuksen, jos tällä on samanaikaisesti useampi kuin yksi osakesäästötili.

’’ VML 32 c §:n sanamuoto on velvoittava, eikä se sisällä harkintavaltaa. Verohallinnon tulee lain sanamuodon mukaisesti määrätä veronkorotus, jos säännöksen soveltamisedellytykset täyttyvät.’’

VML 32 c §:n sanamuoto on velvoittava, eikä se sisällä harkintavaltaa. Verohallinnon tulee lain sanamuodon mukaisesti määrätä veronkorotus, jos säännöksen soveltamisedellytykset täyttyvät. Veronkorotus on osakesäästötilikohtainen. Toisin sanoen veronkorotus määrätään kaikkien samaan aikaan voimassa olevien osakesäästötilisopimusten perusteella. Veronkorotuksen määräämiseen tai sen määrään ei vaikuta se, kuinka paljon henkilö on tallettanut osakesäästötileilleen varoja. Käytännössä määrättävä päiväkohtainen veronkorotus on siis minimissään 20 euroa, jolloin esimerkiksi vuoden ajan kahta osakesäästötilisopimusta hallussaan pitävä henkilö maksaa veronkorotusta 7.300 euroa (2 x 10 x 365 = 7.300).

’’ Veronkorotus voidaan määrätä myös henkilölle, joka on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen.’’

Veronkorotus määrätään aina kunkin verovuoden tuloveropäätöksellä. Veronkorotus voidaan määrätä myös henkilölle, joka on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen. Ottaen huomioon, että henkilön tuloveropäätös annetaan yleensä aikaisintaan verovuotta seuraavan vuoden kesäkuussa, mutta viimeistään lokakuun lopussa, voi veronkorotus nousta huomattavasti suuremmaksi kuin 7.300 euroa, mikäli henkilö ei ole tietoinen useamman tilisopimuksen kiellosta tai epähuomiossa pitää voimassa useampaa tilisopimusta, ja sopimukset ovat voimassa verovuoden alusta lähtien. Henkilö, jolla on 1.1.2021 alkaen voimassa useampi tilisopimus, saa tuloveropäätöksensä aikaisintaan esimerkiksi 30.6.2022, jolloin veronkorotusta on ehtinyt kertyä jo 1,5 vuoden ajalta.

Veronkorotus voi tulla kyseeseen myös tilanteessa, jossa henkilöllä on ulkomainen, EU / ETA-alueeseen kuuluvassa valtiossa oleva sijoitustili. Mikäli kyseinen tili olisi olennaisilta osin rinnastettavissa suomalaiseen osakesäästötiliin, katsotaan henkilöllä olevan samanaikaisesti useampi kuin yksi osakesäästötili, jolloin hänelle määrätään VML 32 c §:n mukainen veronkorotus. Jos ulkomainen tili ei ole ehdoiltaan suomalaista osakesäästötiliä vastaava, ei veronkorotusta määrätä. EU / ETA-alueen ulkopuolella olevia sijoitustilejä ei hallituksen esityksen mukaan rinnasteta osakesäästötiliin, joten tällaisten perusteella VML 32 c §:n mukaista veronkorotusta ei käsityksemme mukaan voida määrätä.

Hallituksen esityksen mukaan, jotta ulkomainen sijoitustili rinnastuisi olennaisilta osin kotimaista osakesäästötiliä, tilin soveltamisalaan kuuluvien sijoituskohteiden tulisi vastata osakesäästötiliä ja tililtä saatua tuottoa tulisi verottaa kyseisessä valtiossa vastaavien periaatteiden mukaan kuin osakesäästötililtä saatua tuottoa. Rinnastettavuudelta edellytettäisiin myös, että tilille sijoitettaville varoille olisi vastaava enimmäismäärä kuin osakesäästötilillä. Lisäksi edellytettäisiin esimerkiksi, että tilillä olevien osakkeiden perusteella saadut osingot luettaisiin osaksi tilin tuottoa ja verotettaisiin vasta varojen nostamisen yhteydessä.

Veronkorotusta ei määrätä, jos henkilö irtisanoo osakesäästötilinsä ja avaa uuden osakesäästötilin siirtääkseen kaikki olemassa olevan osakesäästötilin varat tälle uudelle tilille, vaikka kyseisellä hetkellä henkilöllä onkin tilapäisesti useampi kuin yksi osakesäästötilisopimus voimassa. Lisäedellytyksenä on, ettei myöhemmin perustetulle osakesäästötilille tehdä muita talletuksia ennen kuin aiemmalla tilillä olleet varat ovat kokonaisuudessaan siirretty uudelle tilille ja aiempi tili on lakkautettu. Veronkorotusta ei määrätä myöskään silloin, kun henkilöllä on osakesäästötili ja hän perii toisen henkilön, jolla on myös ollut osakesäästötili, sillä perittävän osakesäästötili lakkaa tämän kuolinhetkellä.

Useamman osakesäästötilin haltijalle määrättävä veronkorotus on jo pelkästään kahden tilin tilanteessa merkittävä. Turhalta veronmaksulta välttymiseksi suosittelemmekin jokaista varmistumaan siitä, ettei epähuomiossa omaa useampaa kuin yhtä osakesäästötiliä samanaikaisesti.