Vuosi 2020 toi mukanaan uudistuksia verotukseen

Vuodenvaihde toi mukanaan jälleen muutoksia vanhoihin verosäännöksiin sekä joukon uutta sääntelyä. Näihin liittyen myös Verohallinto on päivittänyt syventäviä vero-ohjeitaan. Tässä blogissa nostamme esiin yksityishenkilöiden näkökulmasta huomionarvoisia verotuksen muutoksia ja uudistuksia vuoden 2020 alkaessa.

Osakesäästötili

Osakesäästötilien avaaminen tuli mahdolliseksi vuoden 2020 alussa. Lue osakesäästötilin verotusta käsittelevä blogimme täältä.

Suomessa työskentelevien avainhenkilöiden palkasta perittävä lähdevero

Avainhenkilöiltä perittävä lähdevero laski 35 %:sta 32 %:iin. Muutos koskee sekä jo myönnettyjä avainhenkilöiden verokortteja että uutena haettavia verokortteja. Verohallinnon kannanoton mukaan ennen vuotta 2020 myönnettyjä avainhenkilöiden verokortteja ei tarvitse uusia, vaan työnantaja voi oma-aloitteisesti käyttää uutta alempaa lähdeverokantaa vanhojen avainhenkilöiden verotuksessa, mikäli olosuhteet säilyvät alkuperäisessä hakemuksessa esitetyn mukaisina.

Avainhenkilönä pidetään ulkomailta Suomeen työskentelemään tullutta palkansaajaa, joka työskentelee Suomessa erityisasiantuntemusta vaativissa tehtävissä, ja jonka Suomessa työskentely täyttää muutkin ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain mukaiset edellytykset. Avainhenkilön tulee olla Suomessa yleisesti verovelvollinen.

Muutos ei koske rajoitetusti verovelvollisilta henkilöiltä perittävän lähdeveron määrää.

Asuntolainan korkovähennys

Vuonna 2012 alkanut oman vakituisen asunnon lainan korkojen vähennysoikeuden asteittainen poistuminen otti jälleen uuden askeleen.

Vuonna 2020 maksamistasi, oman vakituisen asunnon hankkimiseen tai sen peruskorjaukseen otetun asuntolainan koroista 15 % on vähennyskelpoista, kun vastaava osuus vuonna 2019 oli vielä 25 %

Vuonna 2021 vähennettävä osuus tulee olemaan 10 %, vuonna 2022 5 % ja vuoden 2023 verotuksessa oman vakituisen asunnon hankkimislainan korkoja ei voi vähentää enää lainkaan.

Kotitalousvähennys

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä laski aiemmasta 2.400 eurosta 2.250 euroon 1.1.2020 alkaen. Vähennyksen omavastuuosuus on edelleen 100 euroa.

Ennakkoperintärekisteriin merkitylle yritykselle tai yrittäjälle maksetun työkorvauksen vähennettävä määrä laski 50 %:sta 40 %:iin. Täyden vähennyksen saamiseksi palveluita tulee ostaa 5.875 eurolla ((5 875€ x 40 %) – 100€) = 2 250 €). Huomaathan, että yrityksen tulee olla sopimuksentekohetkellä ennakkoperintärekisterissä, jotta voit saada kotitalousvähennyksen sille maksetuista työkorvauksista.

Henkilön palkatessa työntekijän tekemään kotitalousvähennykseen oikeuttavaa työtä, voidaan kotitalousvähennyksenä vähentää 15 % (aiemmin 20 %) työntekijälle maksetusta palkasta. Lisäksi palkkaan liittyvät sivukulut voidaan vähentää kokonaisuudessaan.

Säästöhenkivakuutusten ja kapitalisaatiosopimusten verotus muuttui

Säästöhenkivakuutusten ja kapitalisaatiosopimusten tuoton verotus tapahtuu jatkossa samojen periaatteiden mukaisesti kuin osakesäästötilistä kertyneen tuoton verotus. Tähän asti molempien kohdalla niihin sijoitettua pääomaa on voinut nostaa pois vakuutuksesta, ja jättää sen perusteella kertynyt tuotto jatkamaan kasvua. Näin on voitu välttyä jo kertyneen tuoton verottamiselta.

Jatkossa säästöhenkivakuutusten ja kapitalisaatiosopimusten veronalaiseksi tuotoksi katsotaan se osa näiden säästöä, joka ylittää niille tehtyjen maksujen määrän. Nostohetken verotettavana tulona pidetään sitä suhteellista osuutta nostettavasta määrästä, joka vastaa jäljelle jäävään tuoton osuutta jäljelle jäävästä säästöstä.

Jos siis esimerkiksi kapitalisaatiosopimukseen maksujen määrä on ollut 10.000 € ja kertynyt tuotto 5.000 €, maksettaessa kapitalisaatiosopimuksesta varoja 7.500 €, olisi veroa maksettava 2.500 € osalta [(5.000 €/15.000 €) * 7.500 € = 2.500 €].

Muutoksen myötä myös säästöhenkivakuutuksista ja kapitalisaatiosopimuksista syntyneet tappiot ovat verotuksessa vähennyskelpoisia.

Veroasiantuntija Jere Hjelt
Jere Hjelt
Puh. +358 20 7205 498