Vuosi 2020 toi mukanaan uudistuksia verotukseen

Vuodenvaihde toi mukanaan jälleen muutoksia vanhoihin verosäännöksiin sekä joukon uutta sääntelyä. Näihin liittyen myös Verohallinto on päivittänyt syventäviä vero-ohjeitaan. Tässä blogissa nostamme esiin yritysten näkökulmasta huomionarvoisia verotuksen muutoksia ja uudistuksia.

Yhteisöjen tulonlähdejaon osittainen poistuminen

Yhteisöjen verotuksessa aiemmin sovellettu tulolähteiden jaottelu elinkeinotoiminnan (EVL) ja muun toiminnan (TVL) tulolähteeseen poistui vuoden 2019 heinäkuussa voimaantulleella lakimuutoksella. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa.

Jatkossa muun muassa osakeyhtiöiden ja osuuskuntien verotettavan tulon laskemiseen sovelletaan pääsääntöisesti elinkeinoverolain säännöksiä yhteisön harjoittaman toiminnan luonteesta riippumatta. Maatalouden tulos lasketaan edelleen maatilatalouden tuloverolain (MVL) säännösten perusteella. Muutos ei koske muun muassa yleishyödyllisiä yhteisöjä, asunto-osakeyhtiöitä tai keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiöitä.

Tulolähdejaon osittainen poistumisen johdosta Verohallinto on päivittänyt syventäviä vero-ohjeitaan koskien muun muassa konserniavustusta, yritysten jakautumista ja sulautumista sekä peiteltyä osinkoa. Lue tulolähdejaon osittaisen poistumisen verotuksellisista vaikutuksista lisää aiemmasta blogistamme.

Kone- ja laiteinvestoinneista korotetut poistot verovuosina 2020–2023

Elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittava verovelvollinen voi tehdä korotettuja poistoja koskevan lain soveltamisalaan kuuluvan koneen tai laitteen hankintamenosta normaalin 25 prosentin sijaan enintään 50 prosentin poiston verovuosina 2020–2023.

Edellytyksenä korotettujen poistojen tekemiselle on, että poiston kohteena oleva kone tai laite on otettu käyttöön aikaisintaan 1.1.2020, se on verovelvollisen itse harjoittaman elinkeinotoiminnan tai maatalouden käytössä, kone tai laite kuuluu elinkeinotoiminnan irtaimeen käyttöomaisuuteen tai maatalouden käyttöomaisuuteen ja että sitä ei ole hankittu käytettynä. Poistojen vähentäminen edellyttää myös, että poisto on vähennetty kirjanpidossa kuluna.

Poikkeuksia yleisiin menojen vähennyskelpoisuutta ja tulojen veronalaisuutta koskeviin säännöksiin

Eräiden rajat ylittävien hybridijärjestelyiden verotusta koskevan lain voimaantulolla pyritään ehkäisemään tapauksia, jossa rajat ylittävissä tilanteissa eri lainkäyttöalueiden verokohtelun eroavuudesta syntyy kaksinkertaisia vähennyksiä ja tuloa jää verottamatta.

Säännösten perusteella esimerkiksi hybridijärjestelyyn perustuva meno jää verotuksessa vähentämättä niiltä osin, kun vastaava tulo ei sisälly veropohjaan tai meno vähennetään kahteen kertaan.

Laki koskee osakeyhtiöitä, avoimia ja kommandiittiyhtiöitä sekä rajoitetusti verovelvollisten Suomessa sijaitsevia kiinteitä toimipaikkoja. Aihetta on käsitelty laajemmin aikaisemmassa blogissamme.

Ennakonpidätys hallintarekisteröidyille osakkeille maksettavasta osingosta

Osingonmaksajien on tehtävä 50 % suuruinen ennakonpidätys Suomessa yleisesti verovelvollisen omistamille hallintarekisteröidyille osakkeille 1.1.2020 tai sen jälkeen maksettavista osingoista, jos verovelvollisen loppusaajatietoja ei ole osingon maksuhetkellä annettu.

Jos osakkeiden rekisteröitynyt säilyttäjä on kuitenkin antanut selvityksen siitä, että osakkeenomistaja on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen henkilö, 50 % ennakonpidätystä ei toimiteta. Maksettua osinkoa verotetaan näissä tapauksissa lähdeveroa koskevien säännösten mukaisesti.

Hallintarekisteröidyille osakkeille maksettavien osinkojen verotusta on käsitelty tarkemmin aiemmassa blogissamme.

Yhteisöjen maastapoistumisvero

Uudet yhteisöjen maastapoistumisverotusta koskevat säännökset tulivat voimaan 1.1.2020. Säännösten mukaan Suomella on oikeus verottaa sen verotusvallan ulkopuolelle siirtyviä varoja. Säännökset koskevat sekä ulkomaisia yhteisöjä niiden siirtäessä varoja tai liiketoimintaa Suomessa sijaitsevasta kiinteästä toimipaikasta että kotimaisia yhteisöjä niiden siirtäessä varoja ulkomailla sijaitsevaan kiinteään toimipaikkaan.

Verovelvollinen voi halutessaan lykätä veron maksamista, jos veronalaiset varat siirtyvät toiseen EU-jäsenvaltioon tai ETA-maahan, jolla on voimassa oleva keskinäistä avunantoa verosaatavien perinnässä koskevan sopimus joko Suomen tai EU:n kanssa. Vero maksetaan tällöin viiden vuoden aikana suoritettavilla maksuerillä. Hallituksen esityksen mukaan maastapoistumisverotuksesta johtuvan veron maksuerille laskettaisiin huojennettua viivästyskorkoa. Lue aiheesta lisää täältä.

Veroasiantuntija Jere Hjelt
Jere Hjelt
Puh. +358 20 7205 498