Ulkomaantulot

Ulkomaantulot

Suomessa asuva henkilö voi saada hyvin monenlaisissa tilanteissa ulkomaantuloja. Kysymys voi olla ulkomailla omistetusta varallisuudesta saadusta tuotosta tai esimerkiksi ulkomailla työskentelyn johdosta saadusta ulkomaan ansiotuloista.

Henkilön verovelvollisuusasema määräytyy kunkin valtion kansallisen lainsäädännön perusteella. Kansallisen lainsäädännön mukaan määräytyy se, miten ja missä laajuudessa tuloja lähtökohtaisesti verotetaan. Suomessa pysyvästi asuva henkilö on Suomessa yleisesti verovelvollinen, eli verovelvollinen Suomeen lähtökohtaisesti kaikkialta maailmasta saamiensa tulojen osalta. Verosopimustilanteissa Suomen ja toisen valtion välinen verosopimus voi kuitenkin rajoittaa sitä verotusoikeutta, joka Suomella olisi pelkästään sen oman kansallisen lainsäädännön perusteella. Verosopimukset eivät sen sijaan voi koskaan luoda tai laajentaa verotusoikeutta.

On hyvä huomata, että Suomessa yleisesti verovelvollinen henkilö on velvollinen ilmoittamaan Suomen veroilmoituksellaan maailmanlaajuiset tulonsa aina, vaikka Suomella ei olisikaan verosopimuksen perusteella verotusoikeutta tai tulo olisi vapautettu verosta Suomen sisäisen lainsäädännön perusteella.

Ulkomailta saadut vuokratulot

Jos Suomessa pysyvästi asuva henkilö saa vuokratuloja esimerkiksi omistamastaan ulkomailla sijaitsevan asuinhuoneiston tai kiinteistön vuokraamisesta, tulot katsotaan yleensä kiinteän omaisuuden tuottamaksi tuloksi, jonka osalta omaisuuden sijaintivaltiolla on pääsääntöisesti ensisijainen verotusoikeus. Verosopimukset eivät kuitenkaan yleensä rajoita henkilön asuinvaltion oikeutta verottaa ulkomailta saatuja vuokratuloja, vaan tuloa verotetaan myös asuinvaltiossa. Asuinvaltio poistaa tällöin kaksinkertaisen verotuksen kansallisen lainsäädännön ja verosopimuksen säännösten mukaisesti joko hyvittämällä ulkomaille maksetut verot asuinvaltiossa samasta tulosta suoritettavasta verosta tai vapauttamalla tulon verotuksesta.

Ulkomailta saadut osinkotulot

Kun Suomessa pysyvästi asuva henkilö saa osinko- tai muita vastaavia tuloja ulkomailta, tulon lähdevaltiossa pidätetään tulosta tyypillisesti lähdeveroa. Verosopimuksissa on usein määräyksiä siitä, paljonko lähdeveroa voidaan tuloista pidättää.

Suomen verotuksessa huomioidaan ulkomaantulosta verosopimuksen mukaisesti pidätetty lähdevero kaksinkertaisen verotuksen poistamista koskevien säännösten mukaisesti hyvittämällä samasta tulosta Suomessa suoritettavasta verosta ulkomaille maksettu lähdevero. Kannattaa huomioida, että Suomen verotuksessa ei voida hyvittää ulkomaille maksettua veroa enempää kuin kyseisestä tulosta tulisi Suomessa maksettavaksi veroa ja toisaalta, että hyvitys ei voi koskaan ylittää ulkomaille maksetun veron määrää. Osa ulkomaille maksetusta verosta voi siten jäädä hyvittämättä.

On hyvin tärkeää huomioida myös, että usein tulon lähdevaltiossa on käytännössä kuitenkin saatettu pidättää tulosta enemmän veroa, kuin verosopimuksen mukainen enimmäismäärä olisi. Verosopimuksen mukaista enimmäismäärää ylittävää osuutta ulkomaille maksetusta verosta ei voida hyvittää Suomessa, vaan tältä osin liikaa peritty lähdevero voidaan hakea takaisin lähdeveron pidättäneen valtion veroviranomaiselta. [nosto?]

Ulkomaan ansiotulot

Jos Suomessa yleisesti verovelvollinen henkilö työskentelee ja saa palkkaa ulkomailla, tulee selvitettäväksi palkan verotusoikeuden jakautuminen Suomen ja työskentelyvaltion välillä. Ulkomailla työskentelyn tilanteessa tulevat verotuksen lisäksi ratkaistavaksi myös sosiaaliturvaa koskevat kysymykset.

Kun henkilö tekee töitä ulkomailla, vaikuttaa ulkomailla työskentelystä saadun palkan Suomen verotusoikeuteen muun muassa se, johtuuko ulkomailla oleskelu työstä vai muusta syystä.

Suomen sisäiseen verolainsäädäntöön sisältyvän ns. kuuden kuukauden säännön perusteella ulkomaantyötulo ei ole veronalaista tuloa Suomessa, jos oleskelu ulkomailla johtuu työstä ja kestää yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta. Lisäedellytyksinä on, että Suomen ja kyseisen maan välinen verosopimus ei estä työskentelyvaltiota verottamasta kyseistä ulkomaantuloa eikä työntekijä oleskele ulkomaantyöskentelynsä aikana Suomessa enempää kuin keskimäärin kuusi päivää yhtä ulkomaantyöskentelykuukautta kohden. Sillä, verotetaanko ulkomailla työskentelystä saatua palkkatuloa tosiasiallisesti työskentelyvaltiossa, ei ole kuuden kuukauden säännön soveltumisen kannalta pääsääntöisesti merkitystä.

Jos oleskelu työskentelyvaltiossa perustuu muuhun syyhyn kuin työskentelyyn (esimerkiksi perhesyihin), ei kuuden kuukauden sääntö voi soveltua. Tässä tilanteessa palkan verotusoikeus tulee ratkaistavaksi muun lainsäädännön ja verosopimusten perusteella.

Apua ulkomaantulojen verotukseen

Ulkomailta saatujen ansiotulojen osalta verotusoikeus ratkeaa jokaisen tilanteen yksilöllisten olosuhteiden perusteella. Asiantuntija-apua kannattaa siten käyttää sekä työnantajan että työntekijän velvoitteiden selvittämiseen. Arviointiin vaikuttavat keskeisinä tekijöinä muun muassa ulkomailla oleskelun suunniteltu ja tosiasiallinen kesto, oleskelu Suomessa (ja muissa maissa) ulkomaan työskentelyn aikana, Suomen ja kohdemaan välisen verosopimuksen määräykset sekä ulkomailla oleskelun syyt. Huomioon voi tulla otettavaksi myös palkan maksajaa koskevia tekijöitä, kuten konsernisuhteet ja työskentely eri konserniyhtiöiden hyväksi.

Kansainvälisissä tilanteissa on lähes aina tarpeen selvittää myös kohdemaan säännökset ja käytäntö. Paikallista asiantuntija-apua saamme helposti kansainvälisen Nexia-verkostomme kautta.

Hoidamme myös esimerkiksi ulkomailta saatujen osinkojen lähdeveron palautushakemusten laatimisen.

Ulkomaantulot – Kysy lisää tai pyydä yhteydenotto, vastaamme ripeästi

Kun lähetät lomakkeen, voimme olla sinuun yhteydessä puhelimitse tai sähköpostitse. Yhteystietosi käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti ja tietoturvallisesti, tietosuojaselosteessamme kuvatulla tavalla.
Fiscalesin veroasiantuntija Nico Fontanili
Nico Fontanili
veroasiantuntija
+358 20 7205 474