Arvonlisäverotus

Arvonlisäveroa on pääsääntöisesti suoritettava Suomessa liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä. Arvonlisävero on yleinen kulutusvero, mikä tarkoittaa, että veroa maksetaan hyödykkeiden kulutuksesta, ja että veron maksajia ovat hyödykkeen lopulliset kuluttajat.

Toisaalta arvonlisäverotus on välillistä verotusta, jolloin lopullinen kuluttaja ei tilitä veroa valtiolle, vaan veron tilittämisvelvollisia ovat tavaroita tai palveluita myyvät yritykset, jotka ovat siis arvonlisäverovelvollisia. Arvonlisäverotus on oma-aloitteista verotusta. Verovelvollisen yrityksen tulee itse laskea ja maksaa valtiolle suoritettavan veron määrä pääsääntöisesti kuukausittain.

Arvonlisäverovelvollisuuden vastapainona on laaja vähennysoikeus. Verovelvollinen saa lähtökohtaisesti vähentää verollista liiketoimintaansa varten tekemiinsä ostoihin sisältyvät arvonlisäverot. Tällä pyritään estämään veron kertaantuminen myyntiketjussa.

Sekä myynnin verollisuuteen että vähennysoikeuteen sisältyy kuitenkin runsaasti poikkeuksia. Tärkeää onkin tunnistaa, mikä on verollista myyntiä ja mitä puolestaan saa vähentää. Erikseen on vielä tunnettava muun muassa, mitä verokantaa myyntiin sovelletaan. Koska arvonlisäverotus on EU-tasolla harmonisoitua verotusta, on unionin oikeuden asettamat vaatimukset tarvittaessa otettava huomioon.

Arvonlisäverotus kohdistuu vastikkeelliseen myyntiin, jos tästä ei erikseen ole säädetty poikkeusta

Arvonlisäveroa suoritetaan lähtökohtaisesti tavaroiden ja palveluiden vastikkeellisesta myynnistä. Yleensä vastike on rahaa, mutta se voi olla muutakin, jos sillä on rahallista arvoa. Jos saadulla rahasuorituksella ei ole suoraa ja välitöntä yhteyttä mihinkään suoritettuun hyödykkeeseen, ei kyse ole arvonlisäverolain soveltamisalaan kuuluvasta suorituksesta. Tyypillisesti tällaisia ovat muun muassa pääomansijoitukset ja vahingonkorvaukset.

Arvonlisäverolakiin sisältyy kuitenkin myös joukko poikkeuksia vastikkeellisen myynnin verollisuudesta. Muun muassa terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen, sosiaali- ja koulutuspalveluiden sekä rahoitus- ja vakuutuspalveluiden myynti on arvonlisäverolain määrittelemissä puitteissa säädetty verottomaksi. Tällöin on syytä huomata, että verottoman tavaran tai palvelun myyjällä ei ole oikeutta vähentää verottomiin myynteihinsä kohdistuviin hankintoihin sisältyvää arvonlisäveroa. Myös se, miten laajalle verottomuus ulottuu, on usein tulkinnanvaraista.

Myyjä on yleensä verovelvollinen

Pääsäännön mukaan arvonlisäverovelvollinen on tavaran tai palvelun myyjä. Tietyissä tilanteissa verovelvollinen on kuitenkin ostaja. Tällainen tilanne voi syntyä muun muassa, kun verollisen hyödykkeen myyjänä on ulkomaalainen, mutta myös puhtaasti kotimainen liiketoimi voi olla käännetyn arvonlisäverotuksen piirissä. Tällainen poikkeus koskee muun ohella rakentamispalveluita, kun ostajana on rakentamispalveluita myyvä elinkeinonharjoittaja.

Verovelvollisuuden vastapainona on vähennysoikeus

Arvonlisäverojärjestelmän luonteeseen kuuluu keskeisesti se, että verollista liiketoimintaa varten tehtyihin ostoihin sisältyvät arvonlisäverot saa laajasti vähentää. Vastaavasti, jos ostot kohdistuvat verottomaan tai arvonlisäverolain soveltamisalan ulkopuolelle kuuluvaan toimintaan, vähennysoikeutta ei yleensä ole. Verovelvollisen vastuulla onkin tunnistaa, miltä osin sen ostot palvelevat verollista ja miltä osin verotonta toimintaa.

Joskus hankitut palvelut tai tavarat kohdistuvat osin verolliseen ja osin verottomaan toimintaan. Tällöin myös vähennys on jaettava mahdollisimman täsmällisesti vähennyskelpoiseen ja -kelvottomaan osaan, mikä ei välttämättä ole aina kovin yksiselitteistä. Erityisen tarkkana tulee olla konserniyhtiöissä, sillä vähentää saa vain yhtiön omaan liiketoimintaan kohdistuvien hankintojen arvonlisäveron. Tarvittaessa onkin huolehdittava kulujen edelleen laskuttamisesta.

Asiantuntijamme auttavat

Kuten jo edellä kuvatusta ilmenee, arvonlisäverotukseen sisältyy hyvin monenlaisia tulkintakysymyksiä, joiden ratkaisemiseen vero- ja taloushallinnon asiantuntijoillamme on vankka kokemus. Esimerkiksi kiinteistöihin ja kiinteistöliiketoimintaan liittyy runsas joukko erityistä sääntelyä.

Huomioon otettavien asioiden määrä kasvaa merkittävästi, kun yrityksen liiketoimintaan liittyy kansainvälisiä elementtejä. Vaikka arvonlisäverotus on EU-tasolla harmonisoitua verotusta, jo EU:n sisällä tapahtuvaan liiketoimintaan vaikuttavat myös eri EU-valtioiden valitsemat soveltamismallit ja omat tulkinnat arvonlisäverojärjestelmän sisällöstä. Kun liiketoiminnan osapuolena on EU:n ulkopuolisessa valtiossa sijaitseva taho, ovat tulkintakysymykset vielä monitahoisempia.

Asiantuntijamme avustavat kaikentyyppisissä arvonlisäverotukseen liittyvissä kysymyksissä. Selvitämme tarvittavat velvoitteet, sekä teemme tarvittavat rekisteröinnit ja raportoinnit. Arvioimme myös kokonaisuutena valitun toimintamallin verotuksellista tehokkuutta optimoiden yrityksen alv-kassavirran, mikä vapauttaa käyttöpääomaa keventäen tasetta.

Avustamme myös taloushallintoa järjestämällä räätälöityä arvonlisäverokoulutusta ja -ohjeistusta, konsultoimalla elinkeinonharjoittajia alv-vähennyksiä ja -palautuksia koskevissa kysymyksissä sekä palvelemalla yrityksiä erilaisissa verotarkastus-, valitus- ja ennakkoratkaisuprosesseissa.

Arvonlisäverotus – Kysy lisää tai pyydä yhteydenotto, vastaamme ripeästi

Kun lähetät lomakkeen, voimme olla sinuun yhteydessä puhelimitse tai sähköpostitse. Yhteystietosi käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti ja tietoturvallisesti, tietosuojaselosteessamme kuvatulla tavalla.
Fiscalesin veroasiantuntija Niina Tuovinen
Niina Tuovinen
veroasiantuntija
+358 20 7205 473